Ja arvonnan voitti...

Kiirettä pitelee, mutta saatiin iltakokkailujen lomassa arvottua voittaja

meidän ihanalle arvonnalle.

Paljon onnea Milla!

" Milla 13. toukokuuta 2015 klo 21.53

Suosikkituotteeni on kasvovesi. Olen mukana kahdella arvalla. :) 

S-posti milla.nyman@hotmail.com "

  

Kiitokset vielä Dermosil !

Itse ainakin pidän kovasti näistä geelityynyistä ja suosittelen lämpimästi myös muille imettäjille.

Niin kätevät, helpot ja juuri oikean muotoiset.

Toivottavasti mahdollisimman moni sairaala ottaisi nämä tyynyt testiin, varmasti

ne juuri synnyttäneet äidit tykkäisivät! Etenkin silloin kun maito nousee rintoihin!

 

Muuttohommia

Kyllä. Me muutetaan. Eilen saatiin siirrettyä isoin muuttokuorma uuteen kotiin.

Suhteellisen helpolta on tuntunut tämä muutto tähän asti. Varmasti siksi, koska saadaan

tehdä tämä muutto rauhassa, parin viikon aikana saa vietyä tavaraa

ja itselle sopiva määrä aina kerrallaan. Aiemmin muutot on menneet niin, että yhdessä päivässä koko omaisuus kuorma-auton kyytiin ja menoks.

Hyvin on aika riittänyt vaikka tässä pyöritetään vauva-arkea. Pakko myöntää, että vähän

pelkäsin. Miten uuden kodin remontti ja vauva-arki yhdistetään. Onneksi

on ollut tehokas remonttimies hommissa ja meidän äiti. Sellainen tehopakkaus! Ja toki

mekin ollaan tehty se, mikä on ehditty. Näin ollaan pärjätty

paremmin kuin hyvin.

Ehdittiin asua 2½ vuotta tässä meidän ihanassa kodissa. Ajateltiin, että tässä asutaan vielä mummona ja pappana. Mutta sitten kävi näin. Löydettiin ihan sattumalta aivan ihana koti Lappeenrannasta.

Remonttikohde tietenkin. Siitä se ajatus sitten lähti ja nopeasti toimittiin.

Tuntuu siltä, että lähes kaikille on pitänyt selitellä meidän muuttoa.

Kertoa perusteluja toisensa perään. Miksi muutetaan... minkä takia...

Ja Taas, ärsyttävääää!

Kyllä jokaisen tulee tehdä tässä elämässä justiinsa sitä mitä rakastaa, mikä tuntuu oikealta ja tavoitella niitä omia unelmia. Kerranhan tässä vaan eletään! Ja on aivan turhaa

valittaa asioista, jos pystyy oikeesti itse vaikuttamaan niihin ja tekemään muutoksen.

 

 

Töitä tulee riittämään, mutta me tykätään tehdä tätä. Remppaa ja remppaa!

 Haikein mielin luovutamme talomme seuraaville asukkaille. Kova työ ollaan tämän

kodin eteen tehty, mutta nyt on uusia remontti- ja sisustusjuttuja tiedossa.

En malta odottaa!

 Vielä tänään voit osallistua arvontaan!

SINNEPÄ PÄÄSET TÄSTÄ!

 

Imetysasiaa + Breast nurse geelityyny -ARVONTA

Meidän imetystaival lähti käyntiin onnistuneesti heti synnytyksen jälkeen. Itselläni ei ollut oikein minkäänlaisia odotuksia asian suhteen. Ajattelin, että se varmasti sujuu omalla painollaan.

Ja niin siinä kävikin. Ensimmäinen päivä osastolla makoiltiin sängyssä vauvan kanssa, imetyspuuhissa.

Toisena päivänä Eelis joutuikin valohoitoon bilirubiiniarvon nousun vuoksi.

Tämä rajoitti imetystä eikä ainakaan helpottanut tissien olotilaa.

Syömään poika pääsi vain kolmen tunnin välein. Maito nousi jo tämän yhden päivän ansiosta rintoihin ja olo oli huh hirveä! Sain ns. maitokuumeen.

Sängyssä en pystynyt makaamaan mitenkään päin, tissit tuntuivat silikonimöykyiltä!!

Kivikovilta ja niihin koski.

Valitin asiasta hoitajille, mutta en juurikaan saanut apua. 

Ohjeeksi: "pidä niiden päällä lämpöpussia. Lämmin auttaa."

EI! Ei auttanut. Sehän vain edisti maidonnousua ja sen virtaamista.

Tämän jos olisin tiennyt....

Olinkohan kolme päivää tuskaillut kipujen kanssa kunnes eräs hoitaja ehdotti

liiveihin kylmiä kaalinlehtiä. Voi sitä tunnetta ja helpotusta! Miksi kukaan ei 

aikaisemmin neuvonut toimimaan näin? Olisihan se itsekin pitänyt tietää,

mutta siinä väsymyksen keskellä en vaan ymmärtänyt.

Tylsää sadepäivää piristi posti Dermosililta.

Kiitos Dermosil ja sen lähettäjä J ;)

Testiin pääsivät Breast nurse geelityynyt.

Geelityynyjen tarkoituksena on helpottaa imettävän äidin oloa, kun rinnat tuntuvat turvonneilta tai kipeiltä. Viileinä geelityynyt lievittävät esimerkiksi tulehduksen aiheuttamaa kipua ja lämpöhoitona taas tyynyt edistävät maidon virtausta.

Mitä mieltä itse olen näistä?

Loistavat!

Plussaa:

• Miellyttävän tuntuiset, hyvä materiaali
• Helppo käyttää ja helppo puhdistaa
• Asettuvat hyvin rinnalle
• Toimivat kylmä- ja lämminhoitona
• Pysyvät juuri sopivan ajan sekä kylminä että lämpiminä

Imetyksen alkutaipaleella nämä tyynyt olisivat omalla kohdallani olleet ehdottomat! Toki kaalinlehdetkin ajoivat asiansa, mutta jos vaihtoehtona ovat nämä laadukkaat geelityynyt niin toki nämä olisin halunnut ;) Itse olen käyttänyt nyt näitä geelityynyjä lämpöhoitona. 7 kuukauden imetyksen jälkeen rinnat eivät ole pinkeät tai kipeät. Jo aikaa sitten maidontuotanto tasaantui ja nyt tissit ovat lähinnä läpyskät.. Jyy nou ;) Mutta mutta. Arjessa kun stressaavia päiviä on ja maito ei meinaa herua kunnolla, lämmitän geelityynyt ennen imetystä ja asettelen paikoilleen.

Johan virtaa!

Yhteistyössä Dermosilin kanssa arvomme teidän lukijoiden/blogissa kävijöiden kesken yhden parin Breast nurse geelityynyjä! 

1 arvan saat kun jätät kommenttikenttään sähköpostiosoitteesi ja kerrot lempparituotteesi Dermosilin valikoimista. Sivuille pääset TÄSTÄ.

Lisäarvan saat, kun liityt lukijakseni täällä tai seuraajakseni Instagramin puolella (ODOTETTUUNELMANI).

Kerrothan monella arvalla olet mukana :)

Arvonta alkaa nyt 13.5.15 ja päättyy 17.5.15 klo 23:30.

ARPAONNEA JOKAISELLE ♥

Äitienpäivänä

"Etsin ruusua kauneinta,
suloisinta ja puhdasta.
Sen ruusun Äiti sinulle ojennan,
ja onnea äitienpäiväna toivotan.

Ruusun väri on punainen,
väri se on rakkauden.
Se kuvastaa tunnetta syvää,
ja tuottaa mielihyvää.

Ei ruusu kauneinkaan,
riitä kertomaan.
Kuinka sinua Äiti rakastan,
siks` lapses aina olla haluan."

Toivotan kaikille äideille aivan ihanaa Äitienpäivää! Täällä herättiin aamulla siihen kun pikku mies jokelteli vieressäni hymyssä suin ja nipisteli äitiä tissistä. Heh. Mitä mainioin aamu ♥

Lisäksi aurinko paistaa siniseltä taivaalta. Loistava päivä tulossa! :)

Tämä on ensimmäinen äitienpäiväni. Olen maailman onnellisin siitä, että saan olla äiti.

 

Love E

Siivouspäivänä on kiva järjestellä vähän paikkoja. Olohuoneen tv-tasoa koristaa ihana valokuvakokoelma meidän pienestä pojasta.

Oikein mukavaa ja aurinkoista Äitienpäiväviikonloppua teille jokaiselle!

Perhepeti

Meillä on ollut perhepeti käytössä siitä asti kun kotiuduttiin synnäriltä. Näin on ollut parasta. Tutkimuksia ja mielipiteitä on perhepetiin liittyen paljon. Harmi kun niin moni pitää tätä järjestelyä huonona asiana, omasta mielestäni tässä vaihtoehdossa on paljon hyvää ja niin on tutkimuksetkin todistaneet sen. Tämä on ollut loistava menetelmä meille!

Jo heti ensimmäisenä yönä nukuttiin kotona koko perhe samassa sängyssä. Kehto oli kyllä sänkymme vieressä ja yritin vauvaa nukuttaa sinne välillä, mutta poika oli siihen kovin tyytymätön. Itkua, levottomuutta.. Enpä montaa kertaa jaksanut yrittää, koska huomasin vauvan nukkuvan niin mahdottoman tyytyväisenä minun vieressäni joten annoin yritysten olla. Aluksi oma unenlaatuni oli  huono. Kesti kauan kunnes löysin hyvän asennon nukkua vauvan vieressä ja ylipäätään uskalsin kunnolla nukahtaa vauvan viereen! Siirsin pinnasängyn vuoteemme ns. "sivuvaunuksi "eli yksi reuna irrotettuna. Ensimmäiset kuukauden poika nukahti tissille ja nukkui vieressäni yöt. 4 kk jälkeen vauva nukahti tissille edelleen, mutta siirsin hänet nukahtamisen jälkeen pinnasängyn puolelle. Ja siinä on nukuttu ensimmäinen unipätkä onnistuneesti. Joskus kaksi tuntia joskus kolme. Ja loppuyö minun vieressäni.

En tietenkään oleta, että vauvan pitäisi nukkua koko yö heräämättä kertaakaan. Äidinmaito sulaa nopeasti vauvan mahassa joten on täysin ymmärrettävää, että vauva heräilee öisin syömään. Faktahan on se, että alle yksi vuotiaan yö käsittää 5 tuntia yhtäjaksoista unta. Vauvat ovat erilaisia yksilöitä. Jotkut nukkuvat koko yön, mutta on myös täysin normaalia että vauva herää syömään kahden tunnin välein.

Meillä heräillään yöllä noin 1-3 tunnin välein. Se on rankkaa, mutta olkoot. Tähänkin tottuu.

Tämä puoli vuotta ollaan menty nyt näin ja jatketaan samalla tavalla. Asiaa on katsottava uudestaan kun poika oppii ryömimään ja liikkumaan. Muuttaako se perhepeti järjestelyitä millä tavalla jää nähtäväksi. Mutta se sitten joskus.

Imetys - kolmen kauppa

Kovin monta kertaa olen saanut kuulla palautetta meidän nukkumisjärjestelyistä.

" Eikö se ole vaarallista? "
" Entä jos pyörähdät vauvan päälle nukkuessasi? "
" Kyllä vauvan pitää osata nukkua yksin! "
" Nukkuuhan Eelis jo omassa sängyssä? "

Aaaargh kuinka raivostuttavaa! Perheen nukkumisjärjestelyt eivät kuulu kenellekään muulle.

Eri tutkimuksissa havaittuja perhepedin etuja:

+ vauvat hengittävät tasaisemmin
+ vähemmän hengityskatkoksia
+ nukkuvat levollisemmin
+ verenpaine on tasaisempi yhdessä äidin kanssa nukkuessa
+ edistää turvallisen kiintymyssuhteen syntyä
♥

Jos perhepetiä ei toteuta turvallisesti niin toki se on vaarallinen. En pelkää pyörähtäväni vauvan päälle kun nukun. Havahdun pienimpiinkin ääniin joita poika päästää. Tästä huolimatta olen nukkunut melko hyvin. Ja meillä perhepeti toteutetaan turvallisesti.

Unikoululle sanon vielä ehdottomasti EI. Sana unikoulu herättää minussa jostain syystä huonoja tuntemuksia. Mieleeni juolahtaa mielikuvia siitä, kuinka itkevä vauva yrittää saada yksin unenpäästä kiinni omassa sängyssään ja omassa huoneessaan. Hui! Toivon niin paljon, ettei näin tapahdu enää missään kodissa. Mutta näitä on, tiedän. Siis uni-itkukoulua. Tuo kuuluu niihin vanhan ajan suosituksiin, joista on jo iäisyys. Enkä voi edes ymmärtää miten tuollaista keinoa on voitu suositellakaan. Unohtakaa tuo jooko kiitos! Itkua, turvattomuutta, yksinäisyyttä, kukaan ei vastaa huutoon.

Miksi vauvan / lapsen on osattava nukkua yksin omassa huoneessaan, vaikka
isä ja äiti nukkuvat vierekkäin toisissaan kiinni ?

Että mietinpähän vain.

Imetys - kolmen kauppa

Eräässä kiintymysvanhemmuuden oppaassa mainitaan psykologien sanoneen, että pahimmillaan uni-itkukoulu tuo vauvalle minän hajoamiskokemuksen, totaalisen hylätyksi tulemisen ja arvottomuuden tunteen. Eriäviä mielipiteitä on siitä, että kuinka pitkälle nämä kokemukset vaikuttavat ihmiselämässä. Kuulin juuri tuossa erään suusta, että uni-itkukoulu kasvattaa lapsen luonnetta.. Voi luoja se veti hiljaiseksi! En pystynyt sanomaan mitään. Parempi vaan kun olin hiljaa.

 Lempeitä unikoulujakin on, mutta toistaiseksi sanon niillekin ei.

Toki jos vauva nukkuisi omassa sängyssä koko yön saisimme paremmat yöunet sekä aikaa jäisi enemmän parisuhteelle. Toisaalta olemme saaneet nauttia toistemme seurasta jo 8 vuotta joten on ihan ookoo huomioida meidän rakasta vauvvelia nyt. Senkään puolesta perhepeti ei ole ongelma. Muistan edelleen, että tämäkin on vain vaihe elämässä ja nautin tästä kyllä ihan täysillä. Sillä tiedän että se aika koittaa kun oma vauva onkin jo iso poika eikä isoa poikaa huvita yhtään nukkua äidin ja isin vieressä.

Äidin oma aika

En vain yksinkertaisesti ole ehtinyt istumaan tietokoneen ääreen kirjoittelemaan meidän kuulumisia.
Mitään sen ihmeellisempää syytä blogihiljaisuuteen ei ole.
Eelis voi oikein hyvin, vanhemmat myös vaikkakin väsymys on melko raskasta joinakin päivinä.

 Joku kirjoittaa, että omasta ajasta ei missään nimessä saa luopua kun tulee äidiksi.
Minä olen luopunut. Mutta. Koko tämän ajan olen yrittänyt pitää mielessä: "Tämä on vain vaihe, joka menee ohi." Tuttua eikö.

" Ei muuta kun lähdet vaan, kyllä se lapsi isän kanssa pärjää. "

 Montahan kertaa olen kuullut tuonkin lauseen.. Ärsyttävää.
En missään nimessä halua huudattaa lastani vain siksi, että saisin omaa aikaa. Miksi ihmeessä tekisin niin ? On vaan pitänyt sopeutua tähän tilanteeseen.

5½ kuukauden aikana olen poistunut kotoa illanviettoon kaksi kertaa. Ja molempina kertoina poika oli isänsä kanssa, huutanut yli puolet ajasta pää punaisena. Äitiä oli kova ikävä, minkäs teet. Ja onhan se toki ymmärrettävää koska kyseessä on vauva. Ja kertoohan se siitä kuinka tärkeä olen pojalleni ja millainen se kiintymyssuhde on. Vain minä kelpaan Eelikselle kun se itku tulee. Siihen ei auta sitten mitkään konstit. Kyllä isi on ne kokeillut uskokaa pois. Kolmatta kertaa ei ole tullut..

Pienen pojan arki on taas hiukan muuttunut ja nykyään päiväunet

nukutaan takapihalla vaunuissa. Ennen Eelis nukkui jokaikiset päiväunet vieressäni, muuten ei uni tullut. Tämän seurauksena olen saanut nyt ensimmäisen kerran 5½ kuukauteen sitä "omaa aikaa"! Pystyn siis jatkossa keittämään kupin kahvia ja tekemään omaa juttuani, tätä. Mutta niinhän se menee. Lapset kasvavat ja tilanteet muuttuvat. Minun oma aikani oli tauolla lähes puoli vuotta ja nyt se on tekemässä paluuta takaisin. AH ♥

Mutta just nyt on ihanaa istua tässä pöydän ääressä. Talo on hiljainen.

Ihana hiljaisuus! Olen aina rakastanut rauhallisuutta, kiireettömyyttä ja etenkin tätä hiljaisuutta. Jokaisella äidillä tulisi olla oikeus ja mahdollisuus tämmöiseen hengähdystaukoon joka päivä!
Hetki kun voi vaikka maata olohuoneen lattialla ja tuijottaa vain kattoa.
Kaikki vaan ei ole mahdollista. Etenkin jos vauva on täysimetyksellä kuten meillä
oli ennen kiinteiden aloitusta. Meillä se oli todella haastavaa ja sitovaa. Siitä ei
vaan lähdetty. Maksimissaan tunnin sai olla pois jos oli varmasti syöttänyt vauvan mahan täyteen ja poika oli hyvällä mielellä. Muutaman kerran ollaan tehty näin ja sillä aikaa olen
käynyt yksin kaupassa tai tehnyt pikatreenin kuntosalilla.

Kaikessa rauhassa luen ajatuksella päivän uutiset. Hörpin kuumaa kahvia hitaasti ja otan pakkasesta korvapuustin mikroon sulamaan. Luen seuraamiani blogeja ja ehdin jättää jopa kommentteja niihin. Kirjoittelen blogiini ja ehdin syventymään ajatuksiini. Pohdin luonnoksissa olevia tekstejä eikä kukaan keskeytä ajatuksiani. On ihanaa uppoutua sinne omiin ajatuksiin!

Tuijotan ulos, tuijotan pihakoivua, takapihaa, taivasta, naapurin ikkunaa ja vaunuja, joissa Eelis nukkuu. Rakastan sitä, että saan olla kotona pojan kanssa. Tämä hetki päivässä riittää, tämä on minulle sitä parhainta omaa aikaa! Muuta en kaipaa.

Nyt varmaan joku ajattelee että " Mitäs oot lapsen tehnyt jos et ole valmis tämän kanssa olemaan?! " Juu kyse ei ole nyt siitä. Vaan siitä omasta pienestä hetkestä.
Varmasti jokainen äiti nauttisi siitä jos sellaisen saisi. Turha väittää muuta.
Mutta jokainen ihminen on erilainen, jokainen äiti on erilainen ja jokaisessa perheessä toimitaan eri tavalla. Kyllä siitä omasta ajasta saa paremman mielen, piristyy ja jaksaa arjen
tohinoissa paremmin.

 Nyt kuulen pojan heräilevän ja käyn hakemassa hänet sisälle. Huomenna uudestaan sitä omaa aikaa!

Onko teillä äidit omaa aikaa ?
Miten sen vietätte ?