7.10.2015

Syntymäpäivälahja 1-vuotiaalle

Millaisia lahjaideoita teillä olis 1-vuotiaalle?
Mitä ootte ostaneet?

Viikon päästä vietetään meillä Eeliksen synttärikemuja
joihin tarjoilumenun oon suunnitellut ja jopa tehnytkin niistä koemaistiaisia viime viikolla. Vähän jännittää se, et miten ehdin kokkailemaan kun kaiken meinasin
itse valmistaa.. Koristelut meinasin aloittaa tänään.

Tällä hetkellä Eelis on ihastunut Alphabet Zoon rakennuspalikoihin ja Skip Hopin aktiviteettileluun. Miusta tuntuu, että itsekin oon vähän ihastunut noihin palikoihin! Siis niin ihanan värikkäitä! Palikat on valmistettu massiivipuusta ja pinta käsitelty lapsiturvallisilla ja myrkyttömillä maaleilla. Ei siis tarvitse hätäillä jos vauva vähän palikoita maistelee ja pureskelee!



Aktiviteettilelu koirasta löytyy myös paljon värejä. Koiraa tykätään kantaa mukana ja vähän heilutella, koska sen sisällä on helistin.
Koiran tassussa on peili ja tassut rapisevat. Puinen ja kuminen purulelu on käynyt suussa monta kertaa. Kestävää tekoa voin kertoa ;)







Nämä ostokset tuli tehtyä jo aikaa sitten Miniq -lasten liike nettikaupasta.
Sieltä muuten löytyy hurjan paljon muutakin! Kannattaa käydä kurkkaamassa!

Ykkösjuttuihin kuuluvat myös Fisher Pricen suloinen koirapehmolelu ja ksylofoni. Koirasta lähtee vaikka minkälaista ääntä ja laulua aakkosista, hämähäkistä sekä loruja. Tätäkin koiraa halaillaan hurjan paljon ja tanssitaan musiikin tahdissa.






Siinä muutama lahjavinkki teille, ketkä nyt etsiskelee 1-vuotis lahjaa omalle tai kaverin naperolle. Me vanhemmat toivottais
meidän sankarille sähköhammasharjaa ja talveksi toppahaalaria. Muuta erikoista ei mielessä ole. Värikkäitä leluja, joista lähtee ääntä, ne on siis
pojan lempijuttuja tällä hetkellä. Ja näin ollaan vastattukin kun lahjatoiveita on kyselty.

Mutta mitäs me vanhemmat meinattiin ostaa pojalle? Tuntuu, että kaikkea on..
Sitten välähti: aito lampaantalja ja selkänojallinen pulkka!
Ne ois nimittäin talvea ajatellen loistava ostos! Eikä turhia ollenkaan.
Katsotaan ;)

6.10.2015

Kiintymysvanhemmuus

Kenelle Kiintymysvanhemmuus on tuttu juttu?
Toteutetaanko teillä kotona tätä kasvatustyyliä?
Miten se näkyy teillä arjessa?

Kiintymysvanhemmuudesta kiinnostuin heti Eeliksen syntymän jälkeen.
Ensimmäisen lapsen kohdalla sitä miettii, miten minä kasvatan lapseni?
Käytänkö samoja menetelmiä kuin lapsuudenkodissani käytettiin vai teenkö asiat kenties täysin päinvastaisesti?



Kasvatus ja -vauvanhoitofilosofia attachment parenting eli kiintymysvanhemmuus tarkoittaa vauvan ja vanhemman kiintymyssuhteen vahvistamista.




Kiintymysvanhemmuudessa vauvan ajatuksia ja tunteita kunnioitetaan, hänen tarpeisiin vastataan ja pyritään ymmärtämään vauvaa kokonaisvaltaisesti. Kiintymysvanhemmuudessa vauvojen uskotaan olevan sosiaalisia ja hyväntahtoisia sisäsyntyisesti. Vanhempien tulee pyrkiä vastaamaan vauvan välttämättömiin ja tärkeisiin tarpeisiin. Vanhemman tehtävä on ohjata ja ymmärtää, olla aito, lempeä ja kaikki tunteet hyväksyvä. Näin vauva kokee olevansa arvokas, saa kasvuaan ja kehitystään edistävää apua, kokee maailman turvallisena ja luotettavana paikkana.

Kiintymystä kasvattavat kaiken kaikkiaan positiiviset tunteet, rakkaus, kosketus ja läheisyys. Kiintymysvanhemmuudessa tavoitellaan lämmintä ja
kunnioittavaa vuorovaikutussuhdetta.



Myös vanhemman lapsen kanssa kiintymysvanhemmuus toimii samoilla periaatteilla: lapsen käytökseen pyritään löytämään syy ja hänen tarpeita pyritään ymmärtämään. Kuunnellaan, keskustellaan ja neuvotellaan. Ei kiristetä, uhkailla tai lahjota.




Ärsyttää suunnattomasti vanhemmat jotka ajattelevat lapsen käyttävän vanhempiaan hyväksi, lapsi "vetää oikeista naruista", lapsi pompottaa tai pomottaa, manipuloi tai juoksuttaa. Lapsi teki jotain tahallaan.. Kiintymystä murentavat katkeruus, viha, halveksunta, inho, turhautuminen ja ennen kaikkea välinpitämättömyys.

Lapsi ei yritä vahingoittaa ketään. Hän ilmaisee tarpeensa suoraan ja rakastaa vanhempiaan yli kaiken. Kiintymysvanhemmuudessa ajatellaan vauvan pyrkivän pysymään hengissä. Vauvan hätään tulee aina reagoida. En usko, että vauvat itkevät turhaan. Ja näinhän se on. Monissa keskusteluissa on käynyt ilmi, että moni kyllä ajattelee valitettavasti näin. En voi käsittää sitä, miten vanhemmat eivät ota itkevää lasta syliin. Miun mielestä todella julmaa ja kylmää toimintaa. Mutta minkä sille voi, maailma on pullollaan empatiakyvyttömiä ihmisiä. Itku on tärkeä viesti ja siihen on syy.




Mistään vapaasta kasvatuksesta ei ole kyse. Kiintymysvanhemmuus ei ole kaiken sallivaa. Lapsi tarvitsee ohjausta. Jos rajoja ei aseteta voi tämä aiheuttaa lapsessa turvattomuuden tunnetta joka taas on haitallista.

Miten meillä kiintymysvanhemmuus näkyy arjessa?
Tässä keinoja / työkaluja hyvän kiintymyssuhteen luomiseksi / ylläpitämiseksi, joita juuri meidän perheessä käytetään.


Nukutaan perhepedissä

Kantoreppu on päivittäisessä käytössä eli kantaminen ja ihokontakti

Sormiruokailua lapsentahtisesti, yhteiset ruokailuhetket

Sanoittaminen

Pitkä imetys

Ylipäätään lapsentahtisuus




Muita työkaluja ovat myös muun muassa kestovaippailu ja vauvan vessahätä viesteihin vastaaminen. Meillä pottailu tulee heti sitten kuvioihin kun poika oppii kävelemään. Koen sen helpommaksi meille niin. Ja kestoiluun ei itselläni voimat yksinkertaisesti riittäneet.

Meillä on vastattu Eeliksen tarpeisiin jo pienimmästäkin vihjeestä.

Ihanin kommentti jonka kuulin tässä taannoin oli isäni suusta:

" Pojasta näkyy kilometrien päähän, että häntä hoidetaan hyvin ❤"


Tietenkään en sano, että tää on ainut oikea tapa toimia vauvan kanssa, mutta lämpimästi suosittelen koska hyväksi olen kokenut. Jos kiinnostuit kiintymysvanhemmuudesta, suosittelen liittymään Facebookissa Kiintymysvanhemmuusperheet ryhmään. Sieltä löytyy lisää linkkejä aiheeseen liittyen.