Kun lapsivedet menivät

Eilen oli rv 38+6.

Illalla lähdin tapani mukaan pidemmälle lenkille

koirien kanssa. Lenkkeiltiin oikein lähimetsän pururadalla.

Matka läheni loppuaan, vielä oli noustava hirveän jyrkkä mäki ylös.

Mini koirat veti edellä ja minä lyllersin

perässä. Mäen päällä holahti.

Nimittäin lapsivettä. Kello oli puoli kuusi.

En säikähtänyt. Luulin että Shiiit! Pissin housuun :D

Kun pääsin kotiin, painelin suihkuun. 

En uskaltanut sanoa miehelleni vielä mitään. Tunsin

kuinka jotain valui koko ajan ja se oli kirkasta.

" Kulta, älä nyt mee paniikkiin. Ne vedet meni nyt. "

Soitin synnärille. Vauva ei taaskaan liikkunut kunnolla. 

Tultiin näytille, kaikki hyvin. Sain jäädä osastolle

vaikka supistukset oli aika leppoisia.

Takana on huonosti nukuttu yö. Näin ajattelinkin käyvän.

Unilääkkeen voimin nukuin 3 tuntia. 

Mutta olenpa täällä valmiina. Jos 12 tunnin päästä

supistukset eivät vahvistu niin asiaa autetaan.

Nyt odotellaan ja seurataan tulehdusarvoja.

Voitte kuvitella, en malta odottaa!!

Toivottavasti puhelimella tehty päivitys näkyy suht järkevästi teillä :)

Rv 39 ja vauvan liikkeet

Tänään on siis menossa rv 38 +2

eli raskausviikko 39.

Viikonloppuna vauvan liikkeet hiljeni huomattavasti. Ei ollut enää mahassa se veijari
joka liikkui tosi paljon ja koko ajan. Siitäpä seuraava huolenaihe..
Maltoin kuitenkin odotella sen lauantain ja sunnuntain. Liikelaskentaa tein.
Eilen aamulla heräsin jo 7 aikoihin laskemaan liikkeitä ja silittelemään mahaa.
Kyllä hän liikkui, mutta ei tarpeeksi miun mieleen. Välillä oli ihan pelottavan hiljaista.
Soitin suoraan äippäpolille ja ilmoitin olevani tulossa näytille.
En jaksanut oikeasti kotona mietiskellä, että mitä tapahtuu.
Istuin käyrillä todella kauan ja lääkärin vastaanoton jälkeen istuin vielä uudestaan.
Hiljainen vauva häiritsi hieman lääkäriäkin, kyllä sen ilmeestä huomasi.

Liikkeitä tuli, mutta vähän.
Sydänäänikäyrä ei voinut parempi ollakaan.
Vauva painaa jo 3,5 kg ja hengitysliikkeet näkyi ruudusta hienosti.
Istukka ok ja napavirtaukset ok.

Nuo asiat kyllä helpotti mieltä ja ehkä näiden avulla mielenrauha säilyy
sinne h-hetkeen asti.

Lääkäri ei osannut muuta sanoa kuin että taitaa olla vain tyyntä ennen myrskyä.

Oliskin!

Ja takaisin on tultava, jos liikkeitä ei tule tarpeeksi.

Jotenkin tuntuu, että vauva viihtyy mahassa vielä pitkään.

Ei siinä mitään, mutta se miun pelko.. Että sattuu jotain..

 

Se on ihan hirveä tunne.

  Mitä muuta tälle viikolle:

♥ 37 + 2 lähti limatulppa irtoilemaan (ÄLLÖÄ).
(ei välttämättä kerro synnytyksen alkamisesta mitään)

♥ Närästää edelleen.

♥ Pissattaa vielä useammin kuin aikaisemmin..

(luulin, ettei tää oo mahdollista! Johtunee siitä, että vauva on jo niin alhaalla ja painaa rakkoa entistäkin enemmän)

♥ Jalat ja sormet turvoksissa. Ei mitään toivoa, että sormukset menis sormeen.

♥ Ummetus on järkyttävä.

(Johtuu minulla siitä, että vauva on niiiiin alhaalla jo ja litistää suolen..)

♥ Supistuksia tulee ja menee. Niin epäsäännöllisiä. Hermokipua pakaroissa ja säteilee reisiin.

♥  Painoa tulee mammalle vaan lisää, lähinnä tuo maha jatkaa vaan kasvuaan. Vaikka
oon liikkunut paljon enemmän.

♥  Verenpaineet ovat nousseet hiukan.

MUISTAKAAS
ARVONTA  + ALEKOODI

Miten muiden vauvat ovat käyttäytyneet ennen synnytystä ?

Vauvalle neulottu viltti

Tätä omaa aikaa kun on nyt ollut niin ruhtinaallisen paljon

niin neuloin vauvalle pienen viltin. Sopii vaunuihin kokonsa puolesta

täydellisesti.

Ja tuollainen syntyy helposti! 6 lankakerää + pyöröpuikot.

5 oikein + 5 nurin.

Ja 120 silmukkaa yhteensä.

Lankaa löytyi ALE:sta Kodin1 -liikkeestä. 4 euroa / kpl.

Eli ei paha hinta viltille ollenkaan.

MUISTAKAAS
ARVONTA + ALEKOODI!

Jny Design Arvonta + alekoodi

Ja taas mennään. Arvonnat on kivoja, tykkään! Itse olen osallistumassa

aina kaikkiin kivoihin kisailuihin. Ja miksipä en niitä

järjestäisi myös täällä. Joku teistä saa jotain ja toki minäkin niistä

hyödyn omalla tavallani.

Niimpä, miksi ei, miksi ei.

Vauvalle on jo kaikenlaista ostettu valmiiksi, mutta aina on jotain mitä vielä haluaisi.

Tällä kertaa tilaukseen lähti

MiniQ -verkkokaupasta Skip Hop aktiviteettileluja.

Tällä viikolla odottelen tuota postipakettia saapuvaksi.
Sisällöstä sitten lisää!

MiniQ:n kanssa yhteistyössä on tämä arvonta järjestetty.

Palkinto:

vapaavalintainen JNY design tuote.

Tuotteita pääset selailemaan TÄÄLTÄ.

Miun lemppareita mm.

" Jny Colourful Kids (Jny Design) on Ruotsalainen vaatemerkki, jonka valikoimasta löytyy todella värikkäitä ja superihania kuoseja! Jny panostaa suunnittelussaan materiaalien ja tuotteiden korkeaan laatuun, mm. materiaalina käytetään luomupuuvillaa. "

Säännöt:

Yksi arpa kommentoimalla, minkä Jny Design tuotteen haluaisit itsellesi.

Kaksi arpaa kommentoimalla + liittymällä lukijakseni / jo olemalla lukijani.

Kolme arpaa kommentoimalla + liittymällä lukijakseni / jo olemalla lukijani + kerrot arvonnasta blogissasi.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 15.10.14 klo 18.
Voittaja on suoraan yhteydessä MiniQ verkkokauppaan.
Jätäthän toimivan sähköpostiosoitteesi kommenttiin!

Kaikille lukijoilleni on vielä luvassa ALENNUSTA MiniQ:n kauppaan
eli
-10% tilauksen loppusummasta, kun summa ylittää 30€.
Koodi:
blogitarjous
Voimassa 30.10.14 saakka !

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT! 

Kuka minä olen?

♥

Kuka tätä blogia kirjoittaa ?

Jonkinlaisen kuvan olette jo varmaan minusta saaneetkin.

Kyllä tätä asiaa nyt on jonkin aikaa kypsytelty mielessä.

Ja tuntuu just tältä, että blogin on saatava kasvot.
Tai minun on paljastettava kasvoni.
Eikä siihen tarvita sen erikoisempaa syytä, että miksi teen nyt näin.

Itseasiassa en tiedä, tietääkö jo kuinka moni tuttuni / ystäväni tästä paikasta, mutta huhujen

mukaan niitä on jo muutama.

Eihän tämä blogi toisaalta mikään salaisuus ole, kun kerta netissä ollaan.

Ja Lappeenrannassa kun asutaan niin huhut / juorut liikkuvat tuulta nopeammin täälläpäin...

Olen Satu.

♥

Pian on kulunut vuosi siitä, kun kirjoitin

ensimmäisen kerran blogiini. Tää on miun päiväkirja periaatteessa.
 Päiväkirja, joka sisältää pienen palan meidän elämää.
Sekä minun ajatuksiani. Ei mieheni.
Ilman blogiani ajatukset ja tapahtumat jäisivät vain omaan mieleeni
ja minä kun satun olemaan hiukan hajamielinen tyyppi niin moni asia
tuppaa unohtumaan aikas pian.

♥

Asiat ei sinällään muutu tään kauhean paljastuksen myötä :D
Jatkossa täällä löytyy tulevaa vauva-arkea,

kodin laittamista & tämän mamman ajatuksia elämästä ja äitiydestä.

Kaikki alkoi lapsettomuudesta, mutta nyt on reilut 2 viikkoa meidän laskettuun aikaan!

♥

 

Olen maailman ihanimman miehen vaimo ja ylpeä

siitä, että saan olla juuri hänen murunsa. Minusta tulee myös vihdoin äiti. Perheeseeni kuuluvat myös

kaksi karvanaperoa, Missi & Karpo.

Ja pian tietysti suloinen poikavauva.

♥
 

 ♥

Saatte muuten vielä kestää jonkin aikaa näitä kuvia, jotka on otettu puhelimeni kameralla.
Joululahjatoiveena on järjestelmäkamera!
Että eipä siinä sen ihmeempää. Elämä jatkuu ja niin edelleen.

♥

Jännitystä ilmassa

Vauvan syntymä on niin lähellä. Kaikenlaista on mielessä.
Nyt alkaa jo jännittää. Ei mitenkään jaksaisi odottaa!
Oikeasti myönnän, että haluan vauvan jo syntyvän. Ja lähellä käytiinkin sitä
hetkeä tuossa viime viikolla.

Kahtena iltana pasahti päälle säännölliset supistukset.
Ei siinä muuta kun huh huh ja AU!
Makoilin sängyssä pitkällään ja kellottelin niitä. Noin 10 minuutin välein, minuutin
mittaisia. Loppuivat kuitenkin molempina iltoina reilun 3 tunnin
jälkeen.

Huh tuli sitten se kolmas ilta ja taas mentiin. Ensimmäiset puoli
tuntia 10 minuutin välein ja siitä kaksi tuntia 6 minuutin välein.
Tällä kertaa koski vielä kovemmin, piti ihan puuskuttaa ja
keskittyä. Vajaa 2 minuuttia per supistus.
Panadolista ei ollut hyötyä.

Aattelin, että nyt on pakko soittaa ja kysyä ohjeita kätilöltä.
Ohjasi tulemaan näytille. Ei muuten mitenkään olis huvittanut
ilta kympiltä lähteä ajelemaan keskussairaalalle. Käyrille kävin suoraan johon piirtyi
nättiä ja korkeaa supistuskäyrää paperille 2 tunnin ajan.
Jäin siis osastolle ja ukkeli ohjattiin kotiin.
Noin kolmen aikaan yöllä supistukset loppuivat.
Tätä ennen olin saanut kipulääkkeitä.

Siis niin jyrän alle jäänyt olo oli aamulla, kun seiskan aikoihin heräsin.
Ja niin turhauttava ja masentava! Säännöllisiä supistuksia tuli 7 ½ tuntia
ja ne oli siinä. Oikeesti!?
Lääkäri tsekkasi paikat vielä ennen kotiutumista.
Kohdunkaulaa vielä pikkuisen jäljellä ja parille sormelle auki.

" Et sinä iiiihan vielä synnytä.. "

Ihmettelinkin siinä sitten ääneen, että mistä minä tiedän seuraavalla kerralla tulla sitten
tänne " oikeaan aikaan " ?
Harmitti hirveästi tuo väärä hälytys.

Eipä se lääkäritäti osannut sanoa siihen juuta eikä jaata. Sanoi vain, että tänne on aina
tervetullut ja kyllä monet joutuvat käymään näytillä ennen sitä
oikeaa hetkeä. Ei niitä kertoja lasketa.

Koko päivä meni nukkuessa ja melkoisen apeissa tunnelmissa.

Olo tuntui epäonnistuneelta. 

Onko siellä ruudun toisella puolella muita, jotka
ovat joutuneet käymään synnärillä " turhaan "

?

Sairaalakassi

Laskettuun aikaan on alle kuukausi, mutta toki lähtö voi tulla milloin vain.

Muiden sairaalakassit kiinnostavat kyllä aina (enkä varmaan ole ainut?), joten

tutkiskelin niitä hieman täällä blogimaailmassa.

Ja kokosinkin oman sellaisen tänään, omien tarpeideni mukaan.

Kyllä siinä hetki meni miettiessä.

Sairaalakassini sisältää:

Hammasharja + tahna

shampoo + hoitoaine + huulirasva

ihonhoitotuotteet

 Hiustenkuivaaja + suoristusrauta + hiuslakka + harja + hiuksiin jätettävä hoitoaine + hoitoöljy

Suoristusrauta on pakko olla luonnonkäkkärätukkani vuoksi,

mielelläni näyttäisin ihmiseltä synnytyksen jälkeen.

Sisäkengät

Halppis crocsit tuli ostettua, helppo pestä/puhdistaa/desinfioida sairaalapöpöt

pois reissun jälkeen sitten. Ne jalassa meinasin

myös ehdottomasti suihkuun tallustella ettei saa jalkasientä tai 

muuta sellaista ällöttävää. 

Kyllähän siivoojat tekevät työnsä, mutta sairaalassa pöpöt liikkuvat kaikesta huolimatta.

Pieni meikkisetti + deodorantti + höylä

 En meinannut tälläytyä synnytystä varten tai sen jälkeenkään,

mutta kotiutuessa olisi kiva lähteä fressinä. Pieni ehostus

piristää mukavasti!

Kylpytakki + villasukat

 Muhkea fleece kylpytakki lähtee mukaan, tykkään siitä niin kovin! Sairaalan aamutakit on epämukavia joten

mieluummin pidän omaani päällä. Takki myttyyn ja sairaalakassin päälle

kantokahvojen väliin.

 

Maman vaatteet osastolla

Synnytyksen jälkeen aion toki käyttää sairaalan ihania pinkkejä housuja, ne hyväksyn.

Mutta yläosat tulevat olemaan omasta vaatekaapistani ;

3 rentoa lyhythihaista paitaa & neuletakki.

Alusvaatteet + sukkia + 2x imetysliivit + liivinsuojia muutama pari

+ maidonkerääjä

 

Maman kotiutumisvaatteet

Kollarihousut sekä lämmin kollaripaita. Ne ei kiristä eikä purista kun lähdetään kotiin.

Vauvan vaatteet osastolla

Heti synnytyksen jälkeen meidän isi voi pukea vauvalle ihan jäbän omat vaatteet päälle.

Tottakai sairaalassa on vaatteita, mutta minusta näin on kivempi.

Se on meidän juttu.

Kahdet erilaiset otan mukaan ja kolmas kokonaisuus on sitten ne kotiintulovaatteet.

Näiden koko on 56 cm. Jäbää on ennustettu tosiaan pitkäksi kaveriksi,

joten jätän suosiolla ne pienet bodyt kotiin.

Hihoja ja lahkeita voi aina tarvittaessa kääriä.

Vauvan kotiutumisvaatteet

Body ja housut ovat 56 senttisiä. Lämmin fleecepuku on 62 cm. Pari harsoa.

Myssyä tuskin tarvitsee, mutta otetaan se nyt varmuuden vuoksi mukaan.

Muuten vauva sitten vaan lämpöpussiin ja turvakaukaloon.

Kirjoittelin joskus Baby's onlyn lämpöpussista, jutun voit lukea

TÄÄLTÄ.

vihko + kynä

neuvolakortti + puhelin + laturi + lompakko + kamera + laturi

Toisin sanoen sairaalakassini voi jonkun mielestä sisältää liikaa tavaraa, mutta

olen aina ollut tämmöinen pakkaaja. Joten miksi muuttua?

Nyt kun olen hyvin varustautunut on varmempi lähteä h-hetkellä matkaan.

En koe tarvitsevani mukaan kirjoja / lehtiä, koska en varmasti pysty

keskittymään sairaalassa niihin lainkaa. Eikä minua kyllä varmaan edes kiinnosta lukea..

 Riittää se oma puhelin ja siinä oleva

nopea nettiyhteys. Siteitä on osastolla vinot pinot. Myöskin kauratyynyn, rintakumin

saa lainaksi ja hoitajilta voi pyytää erilaisia rasvoja / kosteusvoiteita.

Mehua saa ja kylppäristä löytyy suihkusaippuaa.

Miehelle tietysti eväät! Ne täytyy askarrella

tässä kotona, kun tehdään lähtöä sairaalaan.

Jos tilanne mahdollistaa sen.

Herkkuja ukko kulta voi tuoda minulle sitten synnytyksen jälkeen

jos niitä tekee mieli. Vesipullon kanssa ajattelin pärjätä,

onhan se ollut nyttenkin paras ystäväni edellisten kuukausien ajan.

Ja ruokaa sairaalassa saa tasaisin väliajoin ja

vielä hyvää sellaista.

Sairaala on minulle tuttu paikka, olenhan siellä itsekin töissä.

Tai olin :)

MITÄS MIELTÄ OLETTE ?