Syntymäpäivälahja 1-vuotiaalle

Millaisia lahjaideoita teillä olis 1-vuotiaalle?
Mitä ootte ostaneet?

Viikon päästä vietetään meillä Eeliksen synttärikemuja
joihin tarjoilumenun oon suunnitellut ja jopa tehnytkin niistä koemaistiaisia viime viikolla. Vähän jännittää se, et miten ehdin kokkailemaan kun kaiken meinasin
itse valmistaa.. Koristelut meinasin aloittaa tänään.

Tällä hetkellä Eelis on ihastunut Alphabet Zoon rakennuspalikoihin ja Skip Hopin aktiviteettileluun. Miusta tuntuu, että itsekin oon vähän ihastunut noihin palikoihin! Siis niin ihanan värikkäitä! Palikat on valmistettu massiivipuusta ja pinta käsitelty lapsiturvallisilla ja myrkyttömillä maaleilla. Ei siis tarvitse hätäillä jos vauva vähän palikoita maistelee ja pureskelee!

Aktiviteettilelu koirasta löytyy myös paljon värejä. Koiraa tykätään kantaa mukana ja vähän heilutella, koska sen sisällä on helistin.

Koiran tassussa on peili ja tassut rapisevat. Puinen ja kuminen purulelu on käynyt suussa monta kertaa. Kestävää tekoa voin kertoa ;)

Nämä ostokset tuli tehtyä jo aikaa sitten Miniq -lasten liike nettikaupasta.

Sieltä muuten löytyy hurjan paljon muutakin! Kannattaa käydä kurkkaamassa!

Ykkösjuttuihin kuuluvat myös Fisher Pricen suloinen koirapehmolelu ja ksylofoni. Koirasta lähtee vaikka minkälaista ääntä ja laulua aakkosista, hämähäkistä sekä loruja. Tätäkin koiraa halaillaan hurjan paljon ja tanssitaan musiikin tahdissa.

Siinä muutama lahjavinkki teille, ketkä nyt etsiskelee 1-vuotis lahjaa omalle tai kaverin naperolle. Me vanhemmat toivottais
meidän sankarille sähköhammasharjaa ja talveksi toppahaalaria. Muuta erikoista ei mielessä ole. Värikkäitä leluja, joista lähtee ääntä, ne on siis
pojan lempijuttuja tällä hetkellä. Ja näin ollaan vastattukin kun lahjatoiveita on kyselty.

Mutta mitäs me vanhemmat meinattiin ostaa pojalle? Tuntuu, että kaikkea on..
Sitten välähti: aito lampaantalja ja selkänojallinen pulkka!
Ne ois nimittäin talvea ajatellen loistava ostos! Eikä turhia ollenkaan.
Katsotaan ;)

Kiintymysvanhemmuus

Kenelle Kiintymysvanhemmuus on tuttu juttu?
Toteutetaanko teillä kotona tätä kasvatustyyliä?
Miten se näkyy teillä arjessa?

Kiintymysvanhemmuudesta kiinnostuin heti Eeliksen syntymän jälkeen.
Ensimmäisen lapsen kohdalla sitä miettii, miten minä kasvatan lapseni?
Käytänkö samoja menetelmiä kuin lapsuudenkodissani käytettiin vai teenkö asiat kenties täysin päinvastaisesti?

Kasvatus ja -vauvanhoitofilosofia attachment parenting eli kiintymysvanhemmuus tarkoittaa vauvan ja vanhemman kiintymyssuhteen vahvistamista.

Kiintymysvanhemmuudessa vauvan ajatuksia ja tunteita kunnioitetaan, hänen tarpeisiin vastataan ja pyritään ymmärtämään vauvaa kokonaisvaltaisesti. Kiintymysvanhemmuudessa vauvojen uskotaan olevan sosiaalisia ja hyväntahtoisia sisäsyntyisesti. Vanhempien tulee pyrkiä vastaamaan vauvan välttämättömiin ja tärkeisiin tarpeisiin. Vanhemman tehtävä on ohjata ja ymmärtää, olla aito, lempeä ja kaikki tunteet hyväksyvä. Näin vauva kokee olevansa arvokas, saa kasvuaan ja kehitystään edistävää apua, kokee maailman turvallisena ja luotettavana paikkana.

Kiintymystä kasvattavat kaiken kaikkiaan positiiviset tunteet, rakkaus, kosketus ja läheisyys. Kiintymysvanhemmuudessa tavoitellaan lämmintä ja
kunnioittavaa vuorovaikutussuhdetta.

Myös vanhemman lapsen kanssa kiintymysvanhemmuus toimii samoilla periaatteilla: lapsen käytökseen pyritään löytämään syy ja hänen tarpeita pyritään ymmärtämään. Kuunnellaan, keskustellaan ja neuvotellaan. Ei kiristetä, uhkailla tai lahjota.

Ärsyttää suunnattomasti vanhemmat jotka ajattelevat lapsen käyttävän vanhempiaan hyväksi, lapsi "vetää oikeista naruista", lapsi pompottaa tai pomottaa, manipuloi tai juoksuttaa. Lapsi teki jotain tahallaan.. Kiintymystä murentavat katkeruus, viha, halveksunta, inho, turhautuminen ja ennen kaikkea välinpitämättömyys.

Lapsi ei yritä vahingoittaa ketään. Hän ilmaisee tarpeensa suoraan ja rakastaa vanhempiaan yli kaiken. Kiintymysvanhemmuudessa ajatellaan vauvan pyrkivän pysymään hengissä. Vauvan hätään tulee aina reagoida. En usko, että vauvat itkevät turhaan. Ja näinhän se on. Monissa keskusteluissa on käynyt ilmi, että moni kyllä ajattelee valitettavasti näin. En voi käsittää sitä, miten vanhemmat eivät ota itkevää lasta syliin. Miun mielestä todella julmaa ja kylmää toimintaa. Mutta minkä sille voi, maailma on pullollaan empatiakyvyttömiä ihmisiä. Itku on tärkeä viesti ja siihen on syy.

Mistään vapaasta kasvatuksesta ei ole kyse. Kiintymysvanhemmuus ei ole kaiken sallivaa. Lapsi tarvitsee ohjausta. Jos rajoja ei aseteta voi tämä aiheuttaa lapsessa turvattomuuden tunnetta joka taas on haitallista.

Miten meillä kiintymysvanhemmuus näkyy arjessa?
Tässä keinoja / työkaluja hyvän kiintymyssuhteen luomiseksi / ylläpitämiseksi, joita juuri meidän perheessä käytetään.


Nukutaan perhepedissä

Kantoreppu on päivittäisessä käytössä eli kantaminen ja ihokontakti

Sormiruokailua lapsentahtisesti, yhteiset ruokailuhetket

Sanoittaminen

Pitkä imetys

Ylipäätään lapsentahtisuus

Muita työkaluja ovat myös muun muassa kestovaippailu ja vauvan vessahätä viesteihin vastaaminen. Meillä pottailu tulee heti sitten kuvioihin kun poika oppii kävelemään. Koen sen helpommaksi meille niin. Ja kestoiluun ei itselläni voimat yksinkertaisesti riittäneet.

Meillä on vastattu Eeliksen tarpeisiin jo pienimmästäkin vihjeestä.

Ihanin kommentti jonka kuulin tässä taannoin oli isäni suusta:

" Pojasta näkyy kilometrien päähän, että häntä hoidetaan hyvin ❤"


Tietenkään en sano, että tää on ainut oikea tapa toimia vauvan kanssa, mutta lämpimästi suosittelen koska hyväksi olen kokenut. Jos kiinnostuit kiintymysvanhemmuudesta, suosittelen liittymään Facebookissa Kiintymysvanhemmuusperheet ryhmään. Sieltä löytyy lisää linkkejä aiheeseen liittyen.

Linkitä blogisi

Mielelläni haluaisin uusia blogeja lukulistalleni eli siis laittakaas

minulle tulemaan kommenttikenttään blogit, jota ehkä itse kirjoitat

tai jota sinä tykkäät seurata. Blogit joita olen nyt seurannut, jatkan niiden lukemista, mutta haluaisin uutta luettavaa.

Mitkä aiheet minua kiinnostavat?

Blogi voisi sisältää vauva-arkea, äitien ajatuksia ja höpinöitä, lapsiperheiden elämää ja tottakai sisustusta. Valokuvat on plussaa!

Myös lapsettomuusblogeja luen mielelläni.

Kun linkität blogin, voisit samalla kertoa muutamalla sanalla millaisesta blogista on kyse.

Voisin kerätä ainakin 5 suosikkiani joukosta

ja esitellä teille valitsemani blogit. Nää linkitä blogisi -postaukset on olleet suosittuja!

Tällä tavalla on varmasti helpompi löytää uutta luettavaa, itsellä kun ei hirveästi ole laittaa aikaa niiden etsimiseen.

Innolla jään odottamaan teidän linkityksiä!

Äidin hyvinvointi

Tää vuosi on ollut todella raskas. Lapsettomuushoidot, suuritarpeinen vauva, uusi arki, uusi elämä, uusi minä, muutto, remontti. Enää en ihmettele kun avioparit, pienten lasten vanhemmat eroavat omakotitalojen rakentamisen / remontoimisen seurauksena. Jos olisin tiennyt kuinka raskasta tämä tulisi olemaan en olisi ikipäivänä muuttanut ja aloittanut tätä projektia. Kyllä tässä jos missä koetellaan sitä suhteen lujuutta. Ei nyt mitään avioeroja ole suunnitteilla, kunhan vaan ajattelin ja totesin.. Vielä kerran, onneksi se on nyt ohi.

Elämässä tulee kriisejä. Toivottavasti meidän kriisit ois vähäks aikaa koettu.

Edellisten viikkojen aikana on tullut pohdittua elämää. Juuri kesän aikana koetut asiat laittoivat miettimään. Oon elänyt ehkä liikaa äitikuplassa tän vuoden ja hukuttanut itseni äitiyteen. Unohdin, että olen paljon muutakin kuin äiti. Olen myös vaimo. Sisko ja ystävä. Monia asioita jäi tekemättä ja sanomatta. Pienet ja suuret unelmat jäivät arjen jalkoihin ja sinne ne unohtuivat. Olen ymmärtänyt kuinka väsynyt olenkaan. En äitiyteen. Olen äitinä antanut 110 prosentin panostuksen tähän kaikkeen. Mikä toki on varmasti ymmärrettävää ensimmäisen lapsen kohdalla (kun ei tiedä mistään mitään ja miten tätä lasta nyt pitää kasvattaa), mutta rajansa kaikella. Sitä vaan haluaa, että lapsesta kasvaa onnellinen ja tasapainoinen ihminen joka selviää tässä maailmassa. 

Muutokset eivät tapahdu hetkessä. Pienin askelin on äidinkin panostettava jatkossa omaan hyvinvointiin. Oma onnellisuus tulee itsestä, sisältäsi. Eikä omaa onnellisuutta voi rakentaa kenenkään varaan. Mitä sinulle jää kun se häviää? Ei yhtään mitään. Kuka sinusta huolehtii jos et sinä itse.

Mietin ja pohdin, mitä itse oikeasti haluan. Mistä minä unelmoin? Unelmointi on matka itseen. Ensimmäisenä osallistuin UNELMAKARTTAKIRJA -verkkokurssille. Näin hiljattain mainoksen kyseisestä kurssista ja päätöksen tekemiseen ei mennyt montaa minuuttia. Kyllä kiitos, osallistun!

Uskon, että tämän avulla sytytän kipinän sisälläni oman tien kulkemiseen ja suuren unelman toteuttamiseen. Uusi asenne on ollut tärkeä juttu. Kun arvostaa itseä saa sitä myös muilta. Ihan koko olemus jo muuttuu. Äidilläkin on omat tarpeet ja unelmat. Eelis täyttää pian vuoden. Ihan oikeesti, päivääkään en vaihtaisi vaikka v-käyrä on käynyt pilvissä monta kertaa. Paskoja hetkiä on ollut. Niin hieno, mutta äärimmäisen raskas vauvavuosi on pian takana. Vaikka olenkin vielä reilut puoli vuotta hoitovapaalla, äidin on aika herätellä näitä omia unelmia ja suunnitella tulevaisuutta. Jokaisen olisi tärkeää välillä pysähtyä ja tarkastella sitä oman elämän suuntaa ja elämäntehtävää.
Tulen olemaan äiti ikuisesti, mutta jokaisen äidin elämään kuuluu myös paljon muuta. Paljon olen jo saavuttanutkin, mutta vielä on mielessä muutama unelma. Muistetaan tehdä niitä asioita joita rakastetaan.

Just tällä hetkellä miuta ilahduttaa
❤ UNELMAKARTTAKIRJA -verkkokurssi
❤ uudet ripsienpidennykset joista oon haaveillut varmaan 2 vuotta
❤ puolen kilon irtokarkkipussi
❤ parempi fiilis noin kaikinpuolin koska nyt on lähdetty etsimään omaa hyvää oloa

Osaako muut äidit unelmoimisen taidon?

Rottinkia

Jostain syystä hurahdin rottinkiin kun kesä vaihtui syksyksi. Kodin värimaailma sisältää valkoista, harmaata, hopeaa, kimalletta ja vaaleaa puuta. Rottinki onkin tuonut kotiimme lämpöä, kodikkuutta ja väriä juuri sopivasti. 

Liikaa en sitä missään nimessä halua, silloin se raikkaus ja keveys häviää sekä tuo ehkä mummola fiilistä?

Tämä arkku löytyi sattumoisin torista. Tein siitä heti kaupat ja tämä ihanuus kotiutui meille kymmenellä eurolla! Tuli säästettyä useampi euro, näillä rottinkiarkuilla on

kaupoissa hintaa monta kymppiä enemmän mitä nyt pikaisesti kävin kartoittamassa tilannetta.

Tässä näkymää meidän toiselta ulko-ovelta. Tuulikaapin kautta tullaan suoraan keittiöön. Ensimmäisestä vasemmalle mennään olohuoneeseen, toisesta työhuoneeseen. Suoraan edessäpäin näkyy vessan ovi ja sitä vastapäät vaatekaapit.

Tässä oli aiemmin eteinen, mutta kaadettiin yksi seinä pois tuon lipaston oikealta puolelta ja näin saatiin iso avara keittiö laattalattioineen ja lattialämmityksineen. 

Ihanaa, kun on syksy! Ulkoilemaan pääsee loistavasti ilmojen puolesta ja meidän poika kyllä mielellään viettäisikin jokaisen hetken takapihalla tai leikkipuistossa.

Ollaankohan me ihan pulassa kun alkaa ne vesisateet?

Vauva 10 kk

Mitä kuuluu kymmenen kuukauden ikäiselle Eelis vauvalle?

Syö äidin tekemää ruokaa ja kaupan ruokia sekä äidinmaito maistuu edelleen. Imetys on täysin lapsentahtista ja muuta juomaa poika ei juurikaan juo. Tietysti tilkan vettä ruuan kanssa. Olen niin ylpeä tästä imetystaipaleesta ja näin hienosta onnistumisesta! Hyvä me!
Imetys saa jatkua, sitä en tiedä kuinka kauan.
Pieni ajatus vierottamisesta on käynyt mielessä kun poika täyttää vuoden.


Ihottumaa aiheuttavat mansikka ja viljat. Muutamasta mansikasta ei tule oireita, mutta jos enemmän nautiskelee muuttuu iho punaiseksi ja kutisee. Tosi harmi koska mansikat on suurta herkkua.
Viljoista vehnä on pahin. Sitten tulee ruis ja ohra.
Onneksi kaura käy!

 Reilu pari kuukautta Eelis on sormiruokaillut ja hyvin on sujunut. Eelis syö itse mitä ikinä äiti nyt sattuu lautaselle laittamaan. Suosikkeja ovat vesimeloni, hunajameloni, mustikat, kurkku, mansikat, nektariini ja banaani. Oi vitsit on aika ihanaa kun kesken ruokailun Eelis tarjoaa kädessään olevaa muussattua banaania äidille. Sitten äidin pitää esittää että maistaa palan ja sanoo "kiitos!"
Jos ei maista niin menee hermo ja banaanit löytyvät lattialta.
Ennen ruokaa poika ottaa äidinmaitoa ja ruokailun jälkeen myös. Hapanmaitotuotteiden maistelu ollaan myös tässä aloitettu. Ja ihan ongelmitta mennyt.

 Meidän yöt on tosi erilaisia! Välillä on sitä pyörimistä, hyörimistä ja levottomuutta, mutta sit taas nukutaan monta tuntia ilman heräämistä. Vauhtelee niin paljon. Sivuvaunu on
käytössä, mutta äidin vieressä tulee paras uni.
Päivällä nukutaan kahdet unet, 1-2 tuntia. Nekin nukutaan äidin vieressä, vaunut ei kelpaa enää.
Tällä hetkellä tykkään tästä järjestelystä. Nukun samalla itsekin tai pyörin blogeissa tai nettishoppailen.

Yöimetyksiäkään ei aiota vielä lopettaa. Vasta sitten jos Eelis näin itse tahtoo. Tai tosissaan silloin vuoden tietämillä. Eikä siihen ole mitään syytäkään miksi nyt lopettaisin, onhan yötissittely täysin normaalia ♥

Hampaita pojalla on jo 8 kappaletta! Hampaita pestään aamuin illoin pesujen yhteydessä. Hammasharjan käyttö on ollut helppoa, välillä lähdetään kauppaankin harja mukana.. Ja saadaan paheksuvia katseita.
Ei hätää, se ihan virallinen pesuharja löytyy kotoa :D
Sitä kun nyt on vaan niin kiva pureskella! Varsinkin nyt kun hampaita tulee lisää. Oli meinaan semmoinen kiukku kausi tuossa että oksat pois..
Silloin koeteltiin jaksamista, mutta onneksi se vaihe on eletty!
Nyt pari uutta hammasta pilkistää ikenissä.
Eli onko niitä hampaita nyt kymmenen!?

Vaatteita käytetään koossa 80-86cm. Pituutta tosiaan on nyt 77.5 cm ja painoa 9,9 kg.
Housuvaippoja olen ostanut viitos kokoa.

Eelis on ryöminyt jo tosi kauan. Konttaamisasentoa hän ei ole hakenut, mutta nyt tässä tällä viikolla ihan yhtäkkiä poika lähti konttaamaan. Poika nousee myös taitavasti seisomaan tukea vasten ja käveltykin on muutamia askeleita tällä tyylillä!

Käsiä taputetaan yhteen vimmatusti ja ulkona ihmetellään puita ja pensaita suu pyöreänä. Ne ilmeet on kyllä super ihania! Ulkona ollaankin oltu paljon nyt kesällä, päivän eka lenkki starttaa jo kello 9!
Kovasti jutustellaan vauva kielellä ja kaikkeen vastataan " JOO" .

Poika on vilkas liikkuja! Hirveä vauhti päällä ja aina ryömitään paikasta toiseen kovalla vauhdilla. Luonteeltaan hän on mahdottoman iloinen, seurallinen ja ilmaisee tunteet voimakkaasti.

Eelis on tosi kiinnostunut muista ihmisistä ja lapsista. Vieraita ihmisiä ensin tarkkaillaan ja seurataan jonka jälkeen tehdään lähempää tuttavuutta.
Eelis ei ole ikinä vierastanut ketään. Eikä sitä vaihetta varmasti tuleekaan.
Mummolla (äidilläni) oli poika hoidossa 2 kertaa kesän aikana (12-21) kun äiti ja isi vietti aikaa ystävien häissä.
 Muuten en häntä ole muille hoitoon nyt antanut, ei ole ollut kyllä tarvettakaan.

 Vaikka muiden kanssa viihdytäänkin hetken todella hyvin niin jonkin ajan päästä on päästävä äidin turvalliseen syliin.
Äiti on paras ja kaikista tärkein ♥ 
Eelis osaa antaa pusuja poskelle omalla hassulla tekniikalla ja nyt on oppinut halaamaan. Ihanaa kun toinen rutistaa niin kovasti ♥

Illalla ennen nukkumaan menoa Eelis tykkää hassutella äidin ja isin kanssa sängyssä. Kieritään, pyöritään, noustaan seisomaan pinnasängyssä ja kutitellaan. Eelis nauraa aina niin tunteella. Se lämmittää joka kerta äidin sydäntä äärettömän paljon. Naurusta voi kuulla sen kuinka onnellinen pieni ihminen onkaan ♥ 
Niin on äiti ja isikin ♥ 

Uudessa kodissa

Vauhdikas kesä on kyllä ollut, ei voi muuta sanoa.

Unelmakodin rakentaminen (TAAS) plus vauva-arki ei ollutkaan hyvä yhdistelmä.

Kuvittelin varmaan, että vauva leikkii lattialla ja katselee samalla äitiä iloisesti kun se tapetoi / maalaa / laittaa laattoja lattiaan / laminoi jne..

Heh, ei se ihan niin mennyt. Pieni mies ei malttaisi irrottaa hetkeksikään katsettaan äidistä. Ainahan me ollaan oltu hyvin tiiviisti yhdessä mutta nyt vielä enemmän koska on eroahdistusta, hampaiden tuloa, tempperamenttia, rytmin muuttumista ja uusien taitojen oppimista. Siinä ei paljon remonttia tehdä!

Mut pakko myöntää että kyllähän se vähän ahdistaa kun mitään et saa tehtyä ja kämppä on kun pommin jäljiltä välillä.. Ja se, että itse niin rakastaisin talon laittamista, mutta nyt katson vierestä
kun muut tekevät.

Toukokuun puolessa välissä muutettiin ja nyt alkaa remontti lähestyä loppuaan.
 Onneksi täällä on pyörinyt pieni joukko apulaisia ja he ovatkin olleet suuri apu tässä projektissa!

Ei ole ollut kyllä mitään toivoa ehtiä kirjoittamaan meidän kuulumisia tänne.
Välillä mietinkin, että miten te muut bloggaajat ehditte kirjoitella lähes päivittäin blogiinne, etenkin ne joilla on enemmän kuin yksi lapsi ?
Huh ja Vau!

No mutta en valita, itsehän halusin vaihtaa taloa ;) Rankkaa on mutta kyllä tää tästä helpottaa jo. Sen voin kertoa, että enää me ei muuteta! Vauvan kanssa on niin paljon hankalampaa toteuttaa ison talon täysremontti. Eli en suosittele muille.

Instagramiin olen lisäillyt silloin tällöin kuvia meidän arjesta.
Jos kiinnostaa löydät meidät nimellä: satumam
Nimi on siis muuttunut ja ylipäätään koko instatili. Mutta siis siellä ollaan!

Remontti kohteena on toiminut taas vähän vanhempi omakotitalo. Tai siis alunperin tämä kokonaisuus oli paritalo. Ostettiin molemmat puolet ja yhdistettiin omakotitaloksi.
Remontoitavaa oli 167 neliötä! Että tilaa on ja makuuhuoneita riittää useammallekin lapselle ;)
Ja vaikkei niitä lapsia yhtä enempää siunautuisikaan niin ei se maailman loppu ole.
Ihanaa kun talossa on paljon tilaa!

Kuvia talosta tippuu blogiin sitä mukaan kun saadaan jokin tila täysin valmiiksi. On kivempi katsella kuvia ennen ja jälkeen.

Ja huh huh kuinka meidän tähtisilmä on kasvanut ja kehittynyt huimasti. 10 kuukautta täytti poika äskettäin! Me tultiin just neuvolasta, pituutta on pojalla 77,5 cm ja painoa 9,9 kg. Eli "normaalia" pidempi poika, taitaa hänestä tulla yhtä pitkä kuin tädeistä.
Siskoni ovat nimittäin superpitkiä!

 Kohta vietetään 1-vuotis pirskeitä!

Ja arvonnan voitti...

Kiirettä pitelee, mutta saatiin iltakokkailujen lomassa arvottua voittaja

meidän ihanalle arvonnalle.

Paljon onnea Milla!

" Milla 13. toukokuuta 2015 klo 21.53

Suosikkituotteeni on kasvovesi. Olen mukana kahdella arvalla. :) 

S-posti milla.nyman@hotmail.com "

  

Kiitokset vielä Dermosil !

Itse ainakin pidän kovasti näistä geelityynyistä ja suosittelen lämpimästi myös muille imettäjille.

Niin kätevät, helpot ja juuri oikean muotoiset.

Toivottavasti mahdollisimman moni sairaala ottaisi nämä tyynyt testiin, varmasti

ne juuri synnyttäneet äidit tykkäisivät! Etenkin silloin kun maito nousee rintoihin!

 

Muuttohommia

Kyllä. Me muutetaan. Eilen saatiin siirrettyä isoin muuttokuorma uuteen kotiin.

Suhteellisen helpolta on tuntunut tämä muutto tähän asti. Varmasti siksi, koska saadaan

tehdä tämä muutto rauhassa, parin viikon aikana saa vietyä tavaraa

ja itselle sopiva määrä aina kerrallaan. Aiemmin muutot on menneet niin, että yhdessä päivässä koko omaisuus kuorma-auton kyytiin ja menoks.

Hyvin on aika riittänyt vaikka tässä pyöritetään vauva-arkea. Pakko myöntää, että vähän

pelkäsin. Miten uuden kodin remontti ja vauva-arki yhdistetään. Onneksi

on ollut tehokas remonttimies hommissa ja meidän äiti. Sellainen tehopakkaus! Ja toki

mekin ollaan tehty se, mikä on ehditty. Näin ollaan pärjätty

paremmin kuin hyvin.

Ehdittiin asua 2½ vuotta tässä meidän ihanassa kodissa. Ajateltiin, että tässä asutaan vielä mummona ja pappana. Mutta sitten kävi näin. Löydettiin ihan sattumalta aivan ihana koti Lappeenrannasta.

Remonttikohde tietenkin. Siitä se ajatus sitten lähti ja nopeasti toimittiin.

Tuntuu siltä, että lähes kaikille on pitänyt selitellä meidän muuttoa.

Kertoa perusteluja toisensa perään. Miksi muutetaan... minkä takia...

Ja Taas, ärsyttävääää!

Kyllä jokaisen tulee tehdä tässä elämässä justiinsa sitä mitä rakastaa, mikä tuntuu oikealta ja tavoitella niitä omia unelmia. Kerranhan tässä vaan eletään! Ja on aivan turhaa

valittaa asioista, jos pystyy oikeesti itse vaikuttamaan niihin ja tekemään muutoksen.

 

 

Töitä tulee riittämään, mutta me tykätään tehdä tätä. Remppaa ja remppaa!

 Haikein mielin luovutamme talomme seuraaville asukkaille. Kova työ ollaan tämän

kodin eteen tehty, mutta nyt on uusia remontti- ja sisustusjuttuja tiedossa.

En malta odottaa!

 Vielä tänään voit osallistua arvontaan!

SINNEPÄ PÄÄSET TÄSTÄ!

 

Imetysasiaa + Breast nurse geelityyny -ARVONTA

Meidän imetystaival lähti käyntiin onnistuneesti heti synnytyksen jälkeen. Itselläni ei ollut oikein minkäänlaisia odotuksia asian suhteen. Ajattelin, että se varmasti sujuu omalla painollaan.

Ja niin siinä kävikin. Ensimmäinen päivä osastolla makoiltiin sängyssä vauvan kanssa, imetyspuuhissa.

Toisena päivänä Eelis joutuikin valohoitoon bilirubiiniarvon nousun vuoksi.

Tämä rajoitti imetystä eikä ainakaan helpottanut tissien olotilaa.

Syömään poika pääsi vain kolmen tunnin välein. Maito nousi jo tämän yhden päivän ansiosta rintoihin ja olo oli huh hirveä! Sain ns. maitokuumeen.

Sängyssä en pystynyt makaamaan mitenkään päin, tissit tuntuivat silikonimöykyiltä!!

Kivikovilta ja niihin koski.

Valitin asiasta hoitajille, mutta en juurikaan saanut apua. 

Ohjeeksi: "pidä niiden päällä lämpöpussia. Lämmin auttaa."

EI! Ei auttanut. Sehän vain edisti maidonnousua ja sen virtaamista.

Tämän jos olisin tiennyt....

Olinkohan kolme päivää tuskaillut kipujen kanssa kunnes eräs hoitaja ehdotti

liiveihin kylmiä kaalinlehtiä. Voi sitä tunnetta ja helpotusta! Miksi kukaan ei 

aikaisemmin neuvonut toimimaan näin? Olisihan se itsekin pitänyt tietää,

mutta siinä väsymyksen keskellä en vaan ymmärtänyt.

Tylsää sadepäivää piristi posti Dermosililta.

Kiitos Dermosil ja sen lähettäjä J ;)

Testiin pääsivät Breast nurse geelityynyt.

Geelityynyjen tarkoituksena on helpottaa imettävän äidin oloa, kun rinnat tuntuvat turvonneilta tai kipeiltä. Viileinä geelityynyt lievittävät esimerkiksi tulehduksen aiheuttamaa kipua ja lämpöhoitona taas tyynyt edistävät maidon virtausta.

Mitä mieltä itse olen näistä?

Loistavat!

Plussaa:

• Miellyttävän tuntuiset, hyvä materiaali
• Helppo käyttää ja helppo puhdistaa
• Asettuvat hyvin rinnalle
• Toimivat kylmä- ja lämminhoitona
• Pysyvät juuri sopivan ajan sekä kylminä että lämpiminä

Imetyksen alkutaipaleella nämä tyynyt olisivat omalla kohdallani olleet ehdottomat! Toki kaalinlehdetkin ajoivat asiansa, mutta jos vaihtoehtona ovat nämä laadukkaat geelityynyt niin toki nämä olisin halunnut ;) Itse olen käyttänyt nyt näitä geelityynyjä lämpöhoitona. 7 kuukauden imetyksen jälkeen rinnat eivät ole pinkeät tai kipeät. Jo aikaa sitten maidontuotanto tasaantui ja nyt tissit ovat lähinnä läpyskät.. Jyy nou ;) Mutta mutta. Arjessa kun stressaavia päiviä on ja maito ei meinaa herua kunnolla, lämmitän geelityynyt ennen imetystä ja asettelen paikoilleen.

Johan virtaa!

Yhteistyössä Dermosilin kanssa arvomme teidän lukijoiden/blogissa kävijöiden kesken yhden parin Breast nurse geelityynyjä! 

1 arvan saat kun jätät kommenttikenttään sähköpostiosoitteesi ja kerrot lempparituotteesi Dermosilin valikoimista. Sivuille pääset TÄSTÄ.

Lisäarvan saat, kun liityt lukijakseni täällä tai seuraajakseni Instagramin puolella (ODOTETTUUNELMANI).

Kerrothan monella arvalla olet mukana :)

Arvonta alkaa nyt 13.5.15 ja päättyy 17.5.15 klo 23:30.

ARPAONNEA JOKAISELLE ♥

Äitienpäivänä

"Etsin ruusua kauneinta,
suloisinta ja puhdasta.
Sen ruusun Äiti sinulle ojennan,
ja onnea äitienpäiväna toivotan.

Ruusun väri on punainen,
väri se on rakkauden.
Se kuvastaa tunnetta syvää,
ja tuottaa mielihyvää.

Ei ruusu kauneinkaan,
riitä kertomaan.
Kuinka sinua Äiti rakastan,
siks` lapses aina olla haluan."

Toivotan kaikille äideille aivan ihanaa Äitienpäivää! Täällä herättiin aamulla siihen kun pikku mies jokelteli vieressäni hymyssä suin ja nipisteli äitiä tissistä. Heh. Mitä mainioin aamu ♥

Lisäksi aurinko paistaa siniseltä taivaalta. Loistava päivä tulossa! :)

Tämä on ensimmäinen äitienpäiväni. Olen maailman onnellisin siitä, että saan olla äiti.

 

Love E

Siivouspäivänä on kiva järjestellä vähän paikkoja. Olohuoneen tv-tasoa koristaa ihana valokuvakokoelma meidän pienestä pojasta.

Oikein mukavaa ja aurinkoista Äitienpäiväviikonloppua teille jokaiselle!

Perhepeti

Meillä on ollut perhepeti käytössä siitä asti kun kotiuduttiin synnäriltä. Näin on ollut parasta. Tutkimuksia ja mielipiteitä on perhepetiin liittyen paljon. Harmi kun niin moni pitää tätä järjestelyä huonona asiana, omasta mielestäni tässä vaihtoehdossa on paljon hyvää ja niin on tutkimuksetkin todistaneet sen. Tämä on ollut loistava menetelmä meille!

Jo heti ensimmäisenä yönä nukuttiin kotona koko perhe samassa sängyssä. Kehto oli kyllä sänkymme vieressä ja yritin vauvaa nukuttaa sinne välillä, mutta poika oli siihen kovin tyytymätön. Itkua, levottomuutta.. Enpä montaa kertaa jaksanut yrittää, koska huomasin vauvan nukkuvan niin mahdottoman tyytyväisenä minun vieressäni joten annoin yritysten olla. Aluksi oma unenlaatuni oli  huono. Kesti kauan kunnes löysin hyvän asennon nukkua vauvan vieressä ja ylipäätään uskalsin kunnolla nukahtaa vauvan viereen! Siirsin pinnasängyn vuoteemme ns. "sivuvaunuksi "eli yksi reuna irrotettuna. Ensimmäiset kuukauden poika nukahti tissille ja nukkui vieressäni yöt. 4 kk jälkeen vauva nukahti tissille edelleen, mutta siirsin hänet nukahtamisen jälkeen pinnasängyn puolelle. Ja siinä on nukuttu ensimmäinen unipätkä onnistuneesti. Joskus kaksi tuntia joskus kolme. Ja loppuyö minun vieressäni.

En tietenkään oleta, että vauvan pitäisi nukkua koko yö heräämättä kertaakaan. Äidinmaito sulaa nopeasti vauvan mahassa joten on täysin ymmärrettävää, että vauva heräilee öisin syömään. Faktahan on se, että alle yksi vuotiaan yö käsittää 5 tuntia yhtäjaksoista unta. Vauvat ovat erilaisia yksilöitä. Jotkut nukkuvat koko yön, mutta on myös täysin normaalia että vauva herää syömään kahden tunnin välein.

Meillä heräillään yöllä noin 1-3 tunnin välein. Se on rankkaa, mutta olkoot. Tähänkin tottuu.

Tämä puoli vuotta ollaan menty nyt näin ja jatketaan samalla tavalla. Asiaa on katsottava uudestaan kun poika oppii ryömimään ja liikkumaan. Muuttaako se perhepeti järjestelyitä millä tavalla jää nähtäväksi. Mutta se sitten joskus.

Imetys - kolmen kauppa

Kovin monta kertaa olen saanut kuulla palautetta meidän nukkumisjärjestelyistä.

" Eikö se ole vaarallista? "
" Entä jos pyörähdät vauvan päälle nukkuessasi? "
" Kyllä vauvan pitää osata nukkua yksin! "
" Nukkuuhan Eelis jo omassa sängyssä? "

Aaaargh kuinka raivostuttavaa! Perheen nukkumisjärjestelyt eivät kuulu kenellekään muulle.

Eri tutkimuksissa havaittuja perhepedin etuja:

+ vauvat hengittävät tasaisemmin
+ vähemmän hengityskatkoksia
+ nukkuvat levollisemmin
+ verenpaine on tasaisempi yhdessä äidin kanssa nukkuessa
+ edistää turvallisen kiintymyssuhteen syntyä
♥

Jos perhepetiä ei toteuta turvallisesti niin toki se on vaarallinen. En pelkää pyörähtäväni vauvan päälle kun nukun. Havahdun pienimpiinkin ääniin joita poika päästää. Tästä huolimatta olen nukkunut melko hyvin. Ja meillä perhepeti toteutetaan turvallisesti.

Unikoululle sanon vielä ehdottomasti EI. Sana unikoulu herättää minussa jostain syystä huonoja tuntemuksia. Mieleeni juolahtaa mielikuvia siitä, kuinka itkevä vauva yrittää saada yksin unenpäästä kiinni omassa sängyssään ja omassa huoneessaan. Hui! Toivon niin paljon, ettei näin tapahdu enää missään kodissa. Mutta näitä on, tiedän. Siis uni-itkukoulua. Tuo kuuluu niihin vanhan ajan suosituksiin, joista on jo iäisyys. Enkä voi edes ymmärtää miten tuollaista keinoa on voitu suositellakaan. Unohtakaa tuo jooko kiitos! Itkua, turvattomuutta, yksinäisyyttä, kukaan ei vastaa huutoon.

Miksi vauvan / lapsen on osattava nukkua yksin omassa huoneessaan, vaikka
isä ja äiti nukkuvat vierekkäin toisissaan kiinni ?

Että mietinpähän vain.

Imetys - kolmen kauppa

Eräässä kiintymysvanhemmuuden oppaassa mainitaan psykologien sanoneen, että pahimmillaan uni-itkukoulu tuo vauvalle minän hajoamiskokemuksen, totaalisen hylätyksi tulemisen ja arvottomuuden tunteen. Eriäviä mielipiteitä on siitä, että kuinka pitkälle nämä kokemukset vaikuttavat ihmiselämässä. Kuulin juuri tuossa erään suusta, että uni-itkukoulu kasvattaa lapsen luonnetta.. Voi luoja se veti hiljaiseksi! En pystynyt sanomaan mitään. Parempi vaan kun olin hiljaa.

 Lempeitä unikoulujakin on, mutta toistaiseksi sanon niillekin ei.

Toki jos vauva nukkuisi omassa sängyssä koko yön saisimme paremmat yöunet sekä aikaa jäisi enemmän parisuhteelle. Toisaalta olemme saaneet nauttia toistemme seurasta jo 8 vuotta joten on ihan ookoo huomioida meidän rakasta vauvvelia nyt. Senkään puolesta perhepeti ei ole ongelma. Muistan edelleen, että tämäkin on vain vaihe elämässä ja nautin tästä kyllä ihan täysillä. Sillä tiedän että se aika koittaa kun oma vauva onkin jo iso poika eikä isoa poikaa huvita yhtään nukkua äidin ja isin vieressä.