Meillä on ollut perhepeti käytössä siitä asti kun kotiuduttiin synnäriltä. Näin on ollut parasta. Tutkimuksia ja mielipiteitä on perhepetiin liittyen paljon. Harmi kun niin moni pitää tätä järjestelyä huonona asiana, omasta mielestäni tässä vaihtoehdossa on paljon hyvää ja niin on tutkimuksetkin todistaneet sen. Tämä on ollut loistava menetelmä meille!
Jo heti ensimmäisenä yönä nukuttiin kotona koko perhe samassa sängyssä. Kehto oli kyllä sänkymme vieressä ja yritin vauvaa nukuttaa sinne välillä, mutta poika oli siihen kovin tyytymätön. Itkua, levottomuutta.. Enpä montaa kertaa jaksanut yrittää, koska huomasin vauvan nukkuvan niin mahdottoman tyytyväisenä minun vieressäni joten annoin yritysten olla. Aluksi oma unenlaatuni oli huono. Kesti kauan kunnes löysin hyvän asennon nukkua vauvan vieressä ja ylipäätään uskalsin kunnolla nukahtaa vauvan viereen! Siirsin pinnasängyn vuoteemme ns. "sivuvaunuksi "eli yksi reuna irrotettuna. Ensimmäiset kuukauden poika nukahti tissille ja nukkui vieressäni yöt. 4 kk jälkeen vauva nukahti tissille edelleen, mutta siirsin hänet nukahtamisen jälkeen pinnasängyn puolelle. Ja siinä on nukuttu ensimmäinen unipätkä onnistuneesti. Joskus kaksi tuntia joskus kolme. Ja loppuyö minun vieressäni.
En tietenkään oleta, että vauvan pitäisi nukkua koko yö heräämättä kertaakaan. Äidinmaito sulaa nopeasti vauvan mahassa joten on täysin ymmärrettävää, että vauva heräilee öisin syömään. Faktahan on se, että alle yksi vuotiaan yö käsittää 5 tuntia yhtäjaksoista unta. Vauvat ovat erilaisia yksilöitä. Jotkut nukkuvat koko yön, mutta on myös täysin normaalia että vauva herää syömään kahden tunnin välein.
Meillä heräillään yöllä noin 1-3 tunnin välein. Se on rankkaa, mutta olkoot. Tähänkin tottuu.
Tämä puoli vuotta ollaan menty nyt näin ja jatketaan samalla tavalla. Asiaa on katsottava uudestaan kun poika oppii ryömimään ja liikkumaan. Muuttaako se perhepeti järjestelyitä millä tavalla jää nähtäväksi. Mutta se sitten joskus.
 |
| Imetys - kolmen kauppa |
Kovin monta kertaa olen saanut kuulla palautetta meidän nukkumisjärjestelyistä.
" Eikö se ole vaarallista? "
" Entä jos pyörähdät vauvan päälle nukkuessasi? "
" Kyllä vauvan pitää osata nukkua yksin! "
" Nukkuuhan Eelis jo omassa sängyssä? "
Aaaargh kuinka raivostuttavaa! Perheen nukkumisjärjestelyt eivät kuulu kenellekään muulle.
Eri tutkimuksissa havaittuja perhepedin etuja:
+ vauvat hengittävät tasaisemmin
+ vähemmän hengityskatkoksia
+ nukkuvat levollisemmin
+ verenpaine on tasaisempi yhdessä äidin kanssa nukkuessa
+ edistää turvallisen kiintymyssuhteen syntyä
♥
Jos perhepetiä ei toteuta turvallisesti niin toki se on vaarallinen. En pelkää pyörähtäväni vauvan päälle kun nukun. Havahdun pienimpiinkin ääniin joita poika päästää. Tästä huolimatta olen nukkunut melko hyvin. Ja meillä perhepeti toteutetaan turvallisesti.
Unikoululle sanon vielä ehdottomasti EI. Sana unikoulu herättää minussa jostain syystä huonoja tuntemuksia. Mieleeni juolahtaa mielikuvia siitä, kuinka itkevä vauva yrittää saada yksin unenpäästä kiinni omassa sängyssään ja omassa huoneessaan. Hui! Toivon niin paljon, ettei näin tapahdu enää missään kodissa. Mutta näitä on, tiedän. Siis uni-itkukoulua. Tuo kuuluu niihin vanhan ajan suosituksiin, joista on jo iäisyys. Enkä voi edes ymmärtää miten tuollaista keinoa on voitu suositellakaan. Unohtakaa tuo jooko kiitos! Itkua, turvattomuutta, yksinäisyyttä, kukaan ei vastaa huutoon.
Miksi vauvan / lapsen on osattava nukkua yksin omassa huoneessaan, vaikka
isä ja äiti nukkuvat vierekkäin toisissaan kiinni ?
Että mietinpähän vain.
 |
| Imetys - kolmen kauppa |
Eräässä kiintymysvanhemmuuden oppaassa mainitaan psykologien sanoneen, että pahimmillaan uni-itkukoulu tuo vauvalle minän hajoamiskokemuksen, totaalisen hylätyksi tulemisen ja arvottomuuden tunteen. Eriäviä mielipiteitä on siitä, että kuinka pitkälle nämä kokemukset vaikuttavat ihmiselämässä. Kuulin juuri tuossa erään suusta, että uni-itkukoulu kasvattaa lapsen luonnetta.. Voi luoja se veti hiljaiseksi! En pystynyt sanomaan mitään. Parempi vaan kun olin hiljaa.
Lempeitä unikoulujakin on, mutta toistaiseksi sanon niillekin ei.
Toki jos vauva nukkuisi omassa sängyssä koko yön saisimme paremmat yöunet sekä aikaa jäisi enemmän parisuhteelle. Toisaalta olemme saaneet nauttia toistemme seurasta jo 8 vuotta joten on ihan ookoo huomioida meidän rakasta vauvvelia nyt. Senkään puolesta perhepeti ei ole ongelma. Muistan edelleen, että tämäkin on vain vaihe elämässä ja nautin tästä kyllä ihan täysillä. Sillä tiedän että se aika koittaa kun oma vauva onkin jo iso poika eikä isoa poikaa huvita yhtään nukkua äidin ja isin vieressä.
Perhepedin kannattaja täälläkin!! Ja edelleen 3v kömpii öisin viereen ♡
VastaaPoistaJeii hienoa! :)) Kävinkin lukasee sillon siun kirjoituksen perhepedistä. On se vaan ihanaa ku pieni nukkuu vieressä ♥
PoistaHyviä pointteja perhepedistä ja totta tuo, että jokainen itse tietää varmasti, mikä on perheelle parasta! Itse oon myös perhepedin kannalla, mutta pidän myös siitä, että jokainen saa oman rauhan ja tilan nukkua,kun lapsi kasvaa. Meillä yöllinen imuttelukin väheni, kun totutettiin tyttö omaan huoneeseen. Toki siihen vaikuttaa myös miten hyvin syö päivällä kaikki ateriansa- lihat, iltapuurot.. En ole myöskään huudatuksen kannalla, ja on totta, että yksin huutamaan jättäminen on vanhanaikaista. Oon kuitenkin sen kannalla, että täytyy vanhempien kestää minuutti-pari itkua ja käydä yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen silittelemässä ja rauhoittelemassa, jotta lapsi saadaan turvallisin mielin untenmaille omaan sänkyyn ja huoneeseen. Minuutti tuntuu kyllä pitkälti ajalta vanhemmasta, muttei se lasta riko 😉JOS siis halutaan omaan sänkyyn totuttaa 😊 useinkaan sitä yrityksen jälkeen huomaa, että lapsi osasi yllättää ja sehän onnistui! Aina ei tarvita varsinaisia unikouluja. Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sen kovemmin osaa pistää vastaan ja vielä kun vaihtaa nukuttajaa, niin oppii paremmin olemaan yökylässäkin hoidossa. Ainakin meillä näin! Harmi, jos jotkut on sun mielen pahoittaneet kommenteillaan teidän nukkumisjärjestelyistä, mut mitäpä niistä välittämään. Ei sun kellekään tarvitse selitellä 😊 hyviä unia teille jatkossakin perhepedissä, jään seuraamaan sun blogia!
VastaaPoistaNiimpä, jokainen toimii kuten parhaaksi näkee. Pääasia, että lapsi voi hyvin ♥ Lapset kehittyy niin omaan tahtiin, se on aika huikeeta. Jotkut nousee seisomaan tukea vasten puolen vuoden iässä ja joku taas harjoittelee pyörähtämistä vatsalta selälleen. Kiva, että teillä on löytynyt teille sopiva menetelmä ja se on tuottanut tulosta ;P Pitäisi oppia tuo, ettei muille tarvitse selitellä! Ehkä joku kaunis päivä :D Kiva että jäät seuraamaan blogiani! ♥ Kiitos kommentistasi!
PoistaMeillä lapsi nukkuu omassa pinnasängyssä meidän huoneessa ja varmaankin siinä vuoden iässä siirtyy omaan huoneeseensa nukkumaan.
VastaaPoistaIhan hyvä kiintymyssuhde ona neidin kanssa tullut, että itse en usko mitenkään, että perhepedissä nukkuisi paremmin tai lapsesta tulisi parempi. Ja meillä on myös nukuttu levollisesti, paitsi nyt kun hampaita tulee :)
Jokainen saa nukuttaa miten tykkää, siihen ei ole arvosteltavaa, mutta siinä vaiheessa kun väitetään jonkun toisen vaihtoehdon olevan parempi niin näen punaista :D . Perhepeti ei olisi taloudessamme vaihtoehto turvallisuussyistä.
Niin yksilöllisiä asioita nämä ovat, mikä sopii kenellekin :) Kiva, että tekin olette löytäneet oman tavan :) Itse keskityin tässä jutussa perhepedin etuihin. En sitten tiedä onko jokin tapa ylitse muiden.
PoistaOmaan sänkyyn nukuttamisessakin on monta tapaa. Itse en pidä unikoulua pahana asiana, kunhan siinä huutamisessa pitää rajan. Alle 5min on se mikä minusta on sopiva aika. Meillä on omaan sänkyyn opittu niin, että on nostettu sänkyyn ja jos herää, niin uudelleen tissitellään ja sylitellään, aina kun nukahtaa nostetaan omaan sänkyyn jne :). Pikkuhiljaa on Venla oppinut siihen, että hän nukkuu omassa sängyssä.
PoistaItse en pidä mitään tapaa ylitse muiden, kaikista lapsista varmasti kasvaa hyviä ja tasapainoisia lapsia, nukkui perhepedissä tai omassa pinnasängyssä :) . Itselläni on kaksi kummityttöä ja jos heitä vertaan keskenään, niin he ovat kuin yö ja päivä.
Vanhempi kummityttöni on aina nukkunut vanhempiensa kanssa samassa huoneessa lähellä vanhempien sänkyä, muutenkin ollut vanhempien keskipiste ja hänestä on kasvanut vanhemmilleen haistatteleva ja kiroileva lapsi, joka ei suostu millään jakamaan omaansa. Ihan pienetkin asiat ovat hänelle suuria.
Kun taas nuorempi kummityttöni on alusta alkaen nukkunut omassa sängyssä ja huoneessa, muutenkin kokenut muutoksia elämässään. Vanhempien ero ja muuttaminen monta kertaa eri paikkakunnille ja uusia isähahmoja ja sisarpuolia. Hän on taasen oikea enkeli, tottelee kun käsketään, on ollut hoidossa ja jopa itse olen saanut olla lapsenvahtina :) .
Toki on yksilöllisiä ja muukin kasvatus vaikuttaa, ettei tuolla nukkumishommalla varmaan nyt mitään vaikutusta ole ollut, mutta kerroimpa nyt vähän aiheen sivusta, kun oli niin mielenkiintoinen asia jakaa :)
Kiitos, että jaoit kokemuksesi :) Molemmat nukkumiskäytännöt ovat varmasti yhtä hyviä. Jokainen äiti tietää mikä on lapselleen parasta :) Itse toimin niin etten halua aiheuttaa lapselleni hetkeksikään turvattomuudentunnetta, vastaan itkuun välittömästi.
PoistaPerhepeti toimii meilläkin. Molemmat ovat nukkuneet paremmin minun vieressä yöllä. Esikoisen aikana stressin liikaa muiden mielipiteistä ja kiireestä laittaa omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen(kyse oli siis 8kk ikäisestä vauvasta!). Kokeilin sitten unikoulua 10kk iässä, sitä lempeää versiota siis, pinnasänky oli meidän makuuhuoneessa. Kesti muutaman viikon ja sitten "helpotti". Mutta 1v täyttämisen jälkeen palattiin aina keskellä yötä meidän keskelle nukkumaan, eikä kaduta yhtään. Oli ihanaa nukkua oman lapsen vieressä. Kakkonen saapui viime syksynä ja hän on siitä asti nukkunut vieressämme kun yöllä imetän edelleen. Sitten kun hän on siihen valmis mietin siirtoa omaan sänkyyn. Kiitos hyvästä kirjoituksesta :) kaikkea hyvää sinulle ja pojallesi! <3
VastaaPoistaNojoo ymmärrän tuon stressin! Itsekin olen hiukan liikaa stressannut, mutta niin tämä elämä opettaa. Varmasti toisen ja kolmannen kanssa on helpompaa kun "osaa jo hommat" :) Tai on ainakin kokemusta! Mekin ajateltiin odottaa niin kauan kunnes lapsi on itse valmis ja haluaa siirtyä omaan sänkyyn. Meidän välissä on aina tilaa ♥ Kiva, että tykkäsit! Kiitos ja samoin teidän perheelle oikein mukavaa ja aurinkoista kesää! ♥
PoistaTiesitkin varmaan jo tämän, mutta nuo tiheät yösyötöt johtuvat siitä että nukutat Eeliksen tissille. Hän ei ole oppinut nukahtamaan itse, joten ei pysty nukahtamaan yölläkään itse unisyklien vaihtuessa, vaan vaatii siihen tissiä. Vaikka tämän ikäiselle ei ravinnon puolesta ole enää tarpeen noin tiheät syötöt yöllä. Meillä ei ainakaan vauvan itse nukahtamaan opettelu vaatinut mitään unikoulua, eikä itkuja, vaan kävi yllättävän helposti (ja voihan sen nukahtamisen opettaa myös sinne perhepetiin). Ja sen jälkeen on koko ajan yösyömiset vähentyneet. Nyt mennään jo 10-11 tuntia yöunia ilman syömisiä. Ja vauva on vajaa 7 kk.
VastaaPoistaOnneksi hyviä öitä on enemmän kun "huonoja". Tämä totta, Eelis on oppinut nukahtamaan tissille. Kun on levoton yö niin tissi taas auttaa nukahtamisessa äkkiä. Onhan se imetys paljon muutakin kuin ruokaa ;)
PoistaHieno vastaus, Satu! Minäkin olen täysin muiden mielipiteistä välittämättä nukuttanut vauvaa rinnalle, koska se on niin helppoa! Välillä kyllä ei meinaa itsetunto riittää sanomaan vastaan ihmettelijöille. Kunpa olisin rohkeampi! Meillä 7 kk vanha nukahtaa rinnalle ja jos äiti ei ole nukahtanut, siirtyy vauvamme pinnikseen. Vauvamme osaa _myös_ nukahtaa vasta hetken päästä syömisestä ja nukkua sekä kainalossa että pinniksessä. Ihan yöstä riippuen. Joskus äitiä tarvitaan tiheämmin, joskus vauvamme nukkuu 9 tuntia heräämättä. Hienosti sanottu myös tuo, että jokainen äiti tuntee lapsensa parhaiten ja tietää, mikä on paras toimintakeino syömis-, nukkumis- yms. järjestelyissä. Hyvää äitienpäivää!
PoistaNukuttaminen on houkuttelevan helppoa, jos vauvan antaa nukahtaa rinnalle. Helppous muuttuu kuitenkin lopulta hankaluudeksi. Mitä isompi vauva, sitä selvemmin hän tajuaa muutoksen, jos on oppinut yhdistämään rinnan uneen.
PoistaKiitos! Niimpä, miksi pitäisi asiat tehdä vaikeimman kautta? Kun on helpompi ja mukavampi tapa toimia. Meillä ei ainakaan helppous ole mitenkään hankalaa. Todella harmi jos näin on joillakin :( Vauvat ovat sopeutuvaista tyyppiä, eiköhän rinnalle nukahtaja opi joskus nukahtamaan myös ilman sitä tissiä :) Jokaiselle koittaa se aika kun itsenäistyy.
PoistaJepjepjep, komppaan ^_^ juuri sivusin samaa omassa blogissani
VastaaPoistaNiimpä :) Hei miepä käyn lukemassa siun jutun!
Poista