19.1.2015

Vauva 3kk

Mitä kuuluu kolmen kuukauden ikäiselle Eelis vauvalle?

Syö vain ämmää eli äidinmaitoa. Näin ollaan menty jo reilusti yli kuukausi.
Tähän täysimetykseen olen yrittänyt pyrkiä ja nyt olen onnistunut.
Ennen kaikkea olen oppinut luottamaan itseeni, kyllä sitä maitoa tulee!
Ja poika muuten kasvaa hyvin. Neuvolassa käyty, painoa tällä hetkellä 6750g ja pituutta jo 65cm!
Käytössä on 68 senttiset bodyt.
Tutti on suussa vaunulenkeillä ja automatkoilla.


Nukkuu yöllä äidin vieressä ja päivällä äidin kainalossa sohvalla. Nyt muutamana yönä se ensimmäinen (ja samalla pisin, 5 tunnin) unipätkä pojalla on mennyt pinnasängyssä. Tätä ollaan nyt treenattu ja ongelmitta mennytkin. Ehkä se ongelma oli minulla.. Äiti ei tainnut haluta nukkua ilman vauva. Viimeeksi kirjoittelin: "meillä ei harrasteta mitään unikouluja pitkiin aikoihin", mutta eikös tää nyt jollain tavalla oo unikoulua? No lempeästi tämän asian kanssa mennään eteenpäin. Jos itkettää omassa sängyssä niin sit pääsee äidin viereen kyllä.

Päivän tohinat tekevät aina tehtävänsä. Eelis on tosi väsynyt iltaisin
ja nukahtaa hyvin. Tissille kylläkin, mutta siitä on helppo siirtää poika omaan sänkyyn.

Ja sen ekan syötön jälkeen otan hänet viereeni loppuyöksi. Vaunuissa
tulee myös makeat unet kun me lenkkeillään. Yöunille käydään klo 21 ja heräillään aamulla puoli 7 jälkeen. Yöllä syödään 3 kertaa.

Ai miksi Eelis ei nuku koko yötä pinnasängyssä?

 Oon kyllä koittanut. Mutta ensimmäisen unipätkän jälkeen poika on jotenkin tosi
levoton, pyörii ja kierii eikä pääse nukahtamaan kunnolla. Tästä syystä otan hänet viereeni
ja siihen hän sitten nukahtaa syvään uneen. Parempi näin sekä pojalle että äidille.



Liikkuu ja kehittyy hyvin. Pienet sormet ovat suussa koko ajan, niin suloisen näköistä kun
toinen mussuttaa niitä oikein tunteella ja ääntelehtii samalla.

Tiiättekö sen kun yrität antaa nälkäiselle vauvalle tissiä mutta hän täpinöissään ehtii laittaa yhden sormensa suuhun ja alkaa imemään sitä hirveällä ruokahalulla :D Se on niin hassu ja ihana näky ♥

Heiluttelee jalkoja ja käsiä vimmatusti silloin kun on leikkimatolla selällään. Molemmat kädet toimivat hyvin ja tasapuolisesti, vaikka syntyessään vasen solisluu murtuikin ja sen vuoksi vasen käsi oli veltto.


Poika tukee kyynärvarsiinsa maatessaan mahallaan ja kannattelee päätään hienosti. Katselee
samalla puolelta toiselle silmät pyöreinä. Mahallaan ollessa nostelee kovasti pyllyä
ylöspäin ja yrittää varmaankin ryömiä. Muutaman sentin on kovan tohinan ansiosta päässytkin eteenpäin, mutta sitten tulee kiukku ja itku.
Leluihin hän ei vielä omatoimisesti tartu mahallaan ollessa, mutta kun lelun ojentaa saattaa hän napata siitä kiinni.
Vähän kun omat sormet antaa pikkuiselle niin niihin tartutaan napakasti.

Pari kertaa on poika kääntynyt mahalta selälleen. Ehkä vahingossa, mutta kuiteskii!


Seuraa katseellaan erityisesti äitiä. Äiti kävelee tuolla ja nyt se meni tuonne.. Tarkkailee myös ympäristöä tosi tarkasti ja ymmärtää sen, että milloin ollaan kotona
ja milloin  kyläilemässä tai kaupassa. Asiaa tuntuisi olevan paljon, lempparisanoja ovat " guu, muu ja buu ". Ja kun hirveän innoissaan ollaan niin kiljahdusääniäkin päästetään suusta.

19 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus! :) kiinnitin huomiota, että ette enää käytä kehtoa sänkynä? Oliko se muuten hyvä ostos, itseäni nimittäin kovin himoittais hommata sellanen tulevalle vauvalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kiva että tykkäsit! Ei tosiaan käytetä kehtoa sänkynä. Kehto on kyllä tosi näppärä ja sopivan kokoinen. Ja renkaatkin alla. Siirrettiin se olohuoneeseen, yhdestä nurkasta löytyi sille sopiva paikka. Päiväunia saattaa joskus nukkua kehdossa silloin kun itse en malta ja jotain muuta puuhaa olisi. Eipä se muuten ole käytössä :/ Toivottavasti seuraava vauva (joskus sitten) viihtyisi kehdossa paremmin kuin tämä poika. Eelis on senkin puoleen vaativa että äiti pitää olla vieressä koko ajan, myös silloin kun nukkuu :D

      Poista
    2. Ainiin ja oikein hyvää odotusta sinulle Laura! :)

      Poista
  2. Meillä nukkuu onneksi pinnasängyssä ja sitä ennen äitiyspakkauksen laatikossa. Joka heräämiskerran jälkeen mölisee ja jumppailee, mutta nukahtaa pian itsekseen.

    Jos nukkuisi meidän vieressä kummalla puolella vaan, niin ei olisi enää hengissä. Isukki on niin kova kans pyörimään sängyssä, että huoletta kierähtäis vauvan päälle. Ja minut ahdistaa reunaan, joten sitten minä kierähtäisin joko vauvan päälle tai vauva tippuis lattialle. Meilläkin nukahtaa tissille ja monta kertaa saakin välillä tissittää ennen kuin nukahtaa oikein syvästi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että teillä on mennyt sujuvasti! :) Kyllä sen itse tietää mikä on sopiva ratkaisu perheelle :) Niin että kaikki jaksavat ja saavat hyvin nukuttua.

      Poista
  3. Huimia kehitysaskeleita :) Nää pienet kasvaa liian nopeesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä! Ihan liian nopeasti kasvavat yhyyyy :( Vaikka onhan tää ihan huippua seurata oman lapsen kasvua ja kehitystä <3

      Poista
  4. Heipsan! Luin yhdessä illassa blogisi ja todella mielenkiintoinen, sillä avopuolisoni kanssa meillä on edessä sama hoito kuin teillä.

    Kerroitko töissä avoimesti hoidoistanne, vai valehtelitko ultra-,keräys-, ja punktiopäivistä jne?
    Itse koitan määräaikaisessa työsuhteessa ollessani välttää viimeiseen asti esimiehelle kertomista.

    Pelkäsittekö vauvan terveysriskejä, joita ivf-hoidossa mahdollisesti on?

    Blogisi on tuonut toivon pilkahduksen tähän lapsettomuustaipaleeseemme. Toivon niin kovasti, että ensimmäinen hoitokierto toisi meillekin vauvan ♡ Hoito alkaa ensi kuussa ja pitkällä kaavalla jatkuu siis maaliskuun loppuun asti. Kääks! :)

    -Tyttö88

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikkamoi! Tosi kiva että tykkäsit ja pidit kirjoituksia mielenkiintoisina!

      En kertonut kenellekään töissä meidän hoidosta. Sehän se olikin tosi rankkaa pitää sisällään niin isoa asiaa. Ehkä seuraavan hoidon aikana uskaltaa puhua asiasta avoimemmin.. Ultrapäivät sattui aika hyvin vapaapäivien kohdalle. Jos oli töitä niin vaihtelin vuoroja työkamujen kanssa. Keräys- ja punktiopäivien lähestyessä miun oli pakko kertoa hoidoista pomolle. Hän oli onneksi tosi ymmärtäväinen ja oli tukena. Niistähän tuli sairaslomapäiviä ja ne ilmoitettiin etukäteen pomolle niin halusin hänelle kertoa mistä on kyse. Miullakin oli määräaikainen työsuhde ja ymmärrän todella hyvin tilanteesi. Minunhan työsopimusta ei jatkettu..

      Aivan ihanaa oikeesti jos olen pystynyt tuomaan kokemuksellani hiukan toivoa teidän matkaan <3 Lämmitti sydäntäni siun kommentti :) Kiitos. Tulehan kertomaan sitten, että miten hoidot sujuvat. Paljon voimia sinne! Toivottavasti hoito tuo plussan testiin <3

      Poista
    2. Heippa!

      Käyn useasti katsomassa, josko olisit kirjotellut kuulumisianne. :)

      Päivittelen vähän meidän tilannetta.
      Elikä menossa pp6, siirto viime viikon perjantaina ja punktio pari päivää aiemmin keskiviikkona. Meille tehtiin ICSI-hoito.

      Jotenkin koko ajan fiilis, ettei ole onnistunut, vaikka salaa toivonkipinä siintääkin mielessä, että jos...<3
      Lomaviikkoa vielä tässä viettelen, niin tuntuu, ettei muut asiat päässä pyörikään kuin vain tämän hoidon kohtalo.
      Meille jäi 1 pakkaseen, ja kahta solua jatkoviljeltiin, jospa nekin saataisi vielä talteen. Tiedon kuulee sitten samalla, kun veritestin tuloksenkin. Ensi viikolla olisi testipäivä tiedossa keskiviikkona.

      Miten teillä on pikkuisen kanssa mennyt? :)

      -Tyttö88

      Poista
    3. Moikka Tyttö88!

      Nyt on vihdoin päivitetty blogia! Olipas kivaa kirjoitella pitkästä aikaa. Kiva kuulla siusta! Onkohan siellä pienokainen matkassa <3 Meillä menee hyvin, kiitos :) Täytyy kirjoitella meidän päivistä tässä.. Kun on nyt sitä omaa aikaa ;)

      Poista
    4. Negatiivinen tulos oli tuolloin.. :(

      Henkisesti tää on niin rankkaa, mutta ei auta kuin jatkaa. Ensi kiertoon lääkkeellinen pas. Kaksi alkiota pakkasessa ja siirretään yksi, mikäli selviää sulatuksesta. Toivon niin kovasti, että sieltä saataisi meidän pikkuinen viimein matkaan. <3

      -Tyttö88

      Poista
    5. Oon todella pahoillani :( Se on rankkaa eihän siitä mihinkään pääse. Ei auta muuta kuin toivoa, että seuraavalla kerralla pienokainen pysyy matkassa mukana. Onnea hirmuisen paljon yritykseen ja voimia sinulle Tyttö88! <3

      Poista
  5. Heippa! Olisi mukava kuulla teidän kuulumisia taas pitkästä aikaa! :-)

    VastaaPoista
  6. Mitä teille kuuluu??

    VastaaPoista
  7. Heei, mitä kuuluu? Käyn täällä aina lueskelemassa, joko olisi taas kirjoitellut! :)

    VastaaPoista
  8. Lähetin sulle mailia :) T.Nina

    VastaaPoista